No aikahan siinä menee hukkaan. 😅 Samoin minun aikani menee hukkaan, tai siltä se ainakin tuntuu.
Taitaa olla syksyn kunniaksi sekamuotoinen jakso päällänsä. 😖 Todella hämärä olo. Kroppa on väsynyt ja tahtoisi levätä, mutta pää ei anna lupaa. Pää keksii koko ajan uutta tekemistä, mutta kroppa ei lähde mukaan. Eli toisin sanoen mulla on 1001 suunnitelmaa, mutta en saa mitään aikaiseksi ja se, jos mikä, pistää vihaksi. Oon koko ajan ärtynyt ja ahdistunut, on myös ilmennyt jonkinlaista itsetuhoisuutta, mikä ei lainkaan ole minulle tyypillistä missään muodossa.
Nää mun sekoilut tuntuu jälkeenpäin ajateltuna ihan järjettömiltä, enkä näe oikein itseäni nyt tässä... Perjantaina aamulla olin lähdössä kuskaamaan kahta vierasta, vanhempaa miestä johonkin vieraaseen paikkaan isosta rahasta. Sen verran järki leikkasi, että kuulosti epäilyttävältä, joten soitin miehelleni ja kerroin koko jutun, minkä seurauksena hän herätti mut ajattelemaan järkevästi. Päätin olla lähtemättä. Ei mennyt montaa tuntia, kun olin jo matkalla taas näiden miesten luo, enkä oikein vieläkään ymmärrä, mitä mun päässä liikkui. Matkalla soitin veljelleni, joka suostutteli mut olemaan menemättä sinne. Se osoittautui oikein hyväksi ideaksi, niin outoa viestiä tulee sieltä vieläkin, vaikka en ole tuon jälkeen enää vastannut mitään.
Sitten lauantaina, kun olin mieheni auton kyydissä palaamassa kotiin, tuli pieni riidanpoikanen ja minä ahdistuksissani yhtäkkiä avasin turvavyön ja oven, olisin hypännyt ulos noin 60 km/h vauhdista, jollei mies olisi jarruttanut ja ottanut mua takista kiinni. Kaikki tapahtui niin nopeasti, etten ehtinyt ajatella yhtään mitään, ennen kuin toimin. On ihan tosi pelottavaa ajatella, mitä olis voinut tapahtua. Riita ei tosiaan ollut niin paha, että tuollainen reaktio olisi ollut mitenkään mittasuhteissa...
Nukkuminen on ollut jo pitkään vähän vähäisen puoleista. Nukun semmoisia 5-6 h unia, eli ei nyt mitenkään hälyttävää, mutta kun sitä on jatkunut monta viikkoa jo, niin alkaa vaje jo tuntua. Eilen illalla otin ylimääräisen 5 mg Zyprexan, jotta saisin nukuttua enemmän. Nukuin 6 h ja heräsin ilman herätystä tai muuta ulkoista syytä klo 4.15. Eli jos en saa lääkäriä tänään puhelimen päähän, niin illalla taidan ottaa niitä pillereitä kaksi.
Kaikista pahin ongelma tällä hetkellä on kuitenkin ajanhallinta. On koko ajan kiire ja stressi, vaikka en tee juuri mitään ja tuntuu, että sekin vähä minkä teen, vie mukamas liikaa aikaa. Tää on tosi epämääräinen ajatus, enkä ymmärrä sitä itsekään, mutta yritän silti selittää: Siis mua stressaa se, miten paljon aikaa eri asiat vie. Mietin, voinko esimerkiksi laittaa hellanpesään valakiaa, koska sen pitäminen vie ihan hirveästi aikaa. Käyn vain lyhyellä lenkillä, koska siihen menee vähemmän aikaa kuin pitkään. Tää kirjoittaminekin vie tuhottomasti aikaa, joka on pois jostain muusta. Kaikista pahin aikasyöppö on kuitenkin nukkuminen ja sen takia ajatus lisälääkityksestä ahdistaa - vähemmillä unilla jää enemmän aikaa muulle. Mä en rehellisesti sanoen tiedä, mitä mä tekisin sillä ajalla, jota en käyttäisi näihin asioihin. Haluaisin säästää aikaa, mutta en tosiaan tiedä, miksi.
Nyt ärsyttää, koska pitäisi käydä kaupassa, mutta kello menee ja aika kuluu ja kiire tulee. Pitäisi olla menossa jo ja tässä mä vaan istun perse homeessa! Oon niin kyllästynyt itteeni...
💗JS
