Mun kämppä näyttää ihan teurastamolta. Mä oon täynnä naarmuja ja mustelmia ja mun sormi on paskana, koska se perkele puri mua. Trakariarpi repes, se on ihan hehkuvan punanen ja kipee ku mikä. No, se ilmoitti et haluu laittaa meidän välit poikki. Ystävyys ei ilmeisesti ole paljonkaan arvoinen, jos itse aiheuttaa tilanteen ja sit syyttää siitä muita. Tottakai sitä nyt puolustautuu, jos toinen alkaa riehua. Mä haluisin sanoo et oli mussakin vikaa, mut ku en keksi et mitä vikaa mussa oli. En päästänyt sitä umpikännissä ulos harhailemaan? Puolustauduin kun se kävi päälle? Soitin miehen hakemaan sen? Emt. Kaikin puolin omituinen tilanne tämä, en oikein tiedä mitä pitäis ajatella.
Unet meinas mennä ihan vituiksi viime yönä. Ihan liikaa ajatuksia päässä. Sain kuitenki nukahdettua ja kymmeneltä heräsin paniikissa, et oon myöhässä. En tiedä mistä taas se ajatus, koska eihän mulla ollut mihinkään menoa... Viikottainen raporttikin tuli ja oon kerrankin tyytyväinen! Painonnousu nyt miinuksena, mut muuten aika paljon tavoitteita täytetty.
Eilen oli aika koirientäyteinen päivä taasen. Aamulla eläinlääkäriin ja siellä todettu et pitää varata aika et ehtii keskittyä paremmin. No, aika sitten 14.15 ja sain todistuksen siitä että koira on terve, mutta laiha ja lihakseton. Huonosti pidetty. Sit illalla vielä trimmaamoon ja takkukasan alta paljastui oikeesti todella laiha pieni eläin. Eläinlääkäri kehui mun ruokintasuunnitelmaa ja sanoi, et mieluummin nyt varovasti edeten, se kerkiää saada massansa takaisin myöhemminkin/hitaamminkin.
Tänään pitäis siivota. Käydä saunassa ja pestä koira. Jotain pitäis varmaan joskus syödäkin ja ehkäpä käydä kaupassa. Taas semmonen fiilis et jaksaa-jaksaa. No ei vittu välttämättä jaksa. Kai se pitää se safka väsäillä.. Tai jotain. Heips!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti