Koputtelen täällä puuta, koska aion kertoa nyt jotain..pelottavaa: MINÄ olen tuntenut tänään oloni täysin normaaliksi! Mikään ei nyt juuri ole huonosti, nukuinkin vain vähän normaalia pidemmät yöunet ja heräsin vain vähän myöhemmin kuin normaalisti. Ihanaa vaihtelua tuon lähes kokonaan nukutun viikon jälkeen! Pelottaa vaan ihan hirveästi, että kuinka syvällä tässä taas kohta ollaan, nousuja kun seuraa lasku, aina. Yritän nyt kuitenkin "tarttua hetkeen" ja nauttia tästä niin kauan kun tätä kestää..
Tänään sitten hyvin normaalina, aktiivisena ihmisenä kävin aamulenkillä, olen pessyt pyykkiä, laittanut ruokaa ja syönyt, käynyt kaupassakin jo kahdesti ja suunnitellut herkkupäivällisen rahapäivän kunniaksi! Kohta alan kokkailla, naminannaa. :)
Kävin muuten myös kirpparilla, mistä löysin koiran elekieltä valottavan kirjan, sekä valokuvakehyksen, joka mun on pitänyt ostaa tässä vuoden verran. Eipä vaan oo aiemmin tullut ihan nenän eteen, varsinkaan silloin kun mulla on ollut rahaa!
Ajattelin laittaa siihen kuvan rakkaasta pikku Hemusta ja kirjata siihen syntymä- ja kuolinajan ja ripustaa kunniapaikalle seinälle, Reksin taulun viereen <3 Oon ikävöinyt Pikkuista taas ihan hulluna viimepäivinä..
Tähän hetkeen en nyt kyllä muuta sanottavaa keksi, Helmi-rakas vei ajatukset ihan kokonaan ja pitäis jo rientää ruuanlaittoonkin. Eli enskertaan <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti