Mä alan ihan todella olemaan ihan todella väsynyt. Viikko kulunut arkea poissa kotoa kera kuuden koiran. Mutta huomenna. Huomenna ilta-askareiden jälkeen saa mennä kotiin! Ihan ikiomaan kotiin, ihan ikiomaan sänkyyn ja nukkua. Mä oon nukkunu aika huonosti täällä ollessani, herännyt aikaisin aamulla, hoitanut sata asiaa ja no, 6 koiraa. 6 on auttamatta enemmän ku 2.
Sen huomaa jo muutenki et oon ihan väsy. Unohtelen, puhun ihan sekavia, kuulen ääniä, enkä jaksa tehdä mitään. Ja itken.
Tuli itku, kun kirjoitin Faceen, et en ehkä jaksa enää. Ja siihen mun maanantaiseen julkaisuun kakssuuntasten ryhmäs jonku piti vielä pakosti päästä haukkumaan mut idiootiksi, realiteetit kadottaneeksi ja ikänsä toisten lusikasta syöneeksi. Vähempikin loppuun asti väsynyttä itkettäis. Toki asiallisesti pyysi anteeksikin kärkästä kielenkäyttöään, et ei siinä mitään. Mulla on tänäänKIN ollut iskää ikävä. Yks Faces puhui mulle rumasti. Koira paskoi lattialle. Mikä tahansa on hyvä syy tirauttaa pari kyyneltä. Tai pari enemmänki.
Niistä äänistä. Mä olin päivällä ihan varma, et tääl jossain on kissa, josta mulle ei oo kerrottu. Mä kuulin maukumista. Kuulin sitä silloin, kun kaikki koirat nukkui ja kuulin sitä myös silloin, kun koirat haukkui postinkantajalle. Eli ei, kukaan koirista ei pitänyt miukuvaa ääntä.
Unohtelen. Puhuin just Meses yhden kaverin kans, joka on just piakkoin lähdös lusimaan. Sit hetken päästä kysyin et asuuko viel samas paikas, niin vastas et "vielä toistaiseksi". Niin mä otin ja kysyin et mihis aattelit muuttaa - no ei vissiin ainakaa Vaasan Läänille.... Hyvä mä!
Puhun sekavia. Mulla menee koirien nimet ihan sekasin. Kun Fia tekee jotain tyhmää niin tulee mun suusta: Ji..Ro..Fo..Viuh.. eiku mikä vittu sä oot, lopeta toi! Yhden kerran oikeen ärtyneesti korotin ääntäni, et "Jida perkele!", kun Fia yritti tunkea ittensä ruokasäkkiin. Tyhjään, mut oli oikeesti menos sinne sisälle.
Väsy. Mä en jaksa tehdä mitään, mitä mun ei oo ihan välttämätön pakko tehdä. Eli toisin sanoen hoidan koirat hyvin ja lämmitän ittelleni kalakeittoo kahden tunnin harkinnan jälkeen, vaikka pieni hiuko olis jo ollu hyvän aikaa ennen sitä. Ei vaan jaksanu. Olis pitäny avata jääkaappi, kantaa kattila hellalle ja vääntää nuppia. Sekoitella välillä. No can do.
Tänään kyl ruokin koirat jo kasilta, vaikka oon tavannu ysiltä ja meen silloin ysiltä jo sänkyyn. Tietysti ruokailun jälkeen ulkoilutan noi eka, ja tietysti ittellekki koitan kattoa jotain iltapalan näköstä. Niin paljon on vielä tekemistä ennen ku saa silmänsä umpeen. Jaksaajaksaa!
Noniin, siinä se taas nähtiin. Fialla oli kakka-aika ja vein sitä ulos. Se kyllä yritti paskoa, mutta sen perskarvoihin oli juuttunut kikkare, joka toimi vähä niinku tulppana, ja kun sen massu on vielä ollut löysällä, niin sitä tavaraa oli sit joka paikas. -> Suihkuun, ei kiva. -> Fööniin, ei ollenkaa kiva. -> Muiden luo, lauman ainut uros käy päälle. Ei sitte niin yhtään kiva. Koiraparka umpipaniikis. Annoin sille lihapullaa ja annoin sen riehua Jidan kaa hetken, niin se rauhoittui nukkumaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Toivottavasti.
Nyt kello alkaa lähennellä jo kasia, eli rupeenpa katteleen koirille safkaa. Sii juu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti