keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Melkein juhannus

Eiks juhannus tuu sit ku siivoukset on valmiina? No, nyt on sit juhannus, koko viikon riehumisen jälkeen. Tänään sain imuroitua, mopattua ja imuroitua uudelleen. Ai miksi? Siksi, että noiden koiraeläinten partoihin tarttuu vettä kun ne juo, sit ne kastelee koko lattian ja pöly ja karvat jää kiinni. Sain ne mopilla irti niin näytti siltä kuin täälä ei olisi imuroitu ikinä. Sit pesin helmalakanan, kävin suihkussa, latasin tiskikoneen, tein koirille manikyyrin ja käärin puhtaat pyykit kaappiin. Ja söin. Tänään oli pastasalaattipäivä, kun mitään ei tehnyt mieli, mut oon kuullu et ihmisen pitää syödä.

Mä oon täs kahes viikos lihonu vaan 0,8kg. Tolla mässäämisellä ja kaljan litkimisellä se olis voinut olla paljon enemmänkin. Nyt saa laihdutus jäädä unholaan, mä ainakin aion juhannuksena syödä ja juoda just niin kun tekee mieli!

Pitäis käydä mummulas ja kaupas. Eka pitäis päättää lähenkö sinne Nummiskalle tänään vai huomenna. Jos vasta huomenna, niin en voi käydä kaupassa tänään. Jääkaappi on täynnä kaljaa niin mihin mä ne safkat tunkisin 😁 Nää on näitä elämän suuria ongelmia. Mieli tekis mennä jo tänään kun on noin kiva ilmakin, mut mä luulen et ei sielä oo vielä tänään ketään... Toisaalta taas, oonhan mä kotonakin yksin, miksen mä sit voisi olla sieläkin yksin. Hmm....

Jos historia toistaa itseään, niin mun puhelin on mykkä koko juhannuksen, koska sielä järvellä on joku muukin ja linjat tukossa. Se tarkoittaa sitä, et ei tuu tekstiä. Huomenna ehkä vielä, mut sit seuraavan kerran maanantaina... Tai koska nyt ikinä.

Mun pitää kyl nyt pikkuhiljaa jo liikkua jos meinaan tänään päästä lähtemään. Mut ku en tiä meinaanko. Ehkä. Mut kuitenki mä meen nyt, edes sinne mummulaan... Heivaanhei!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti