maanantai 12. maaliskuuta 2018

Hei.

Taisin nukkua liikaa.. Sellanen kokonaisvaltainen, hyvin syvä henkinen ja fyysinen uupumus päällä... Ei jaksa nyt mitään, ei jaksa edes ajatella. Tätä on nyt kestäny jo viikon.. Jos jotain pitää tehdä, niin se pitää sitten tehdä aivan väkisin. Kuten nyt vaikka tää kirjottaminen, pää on ihan tyhjä ja tyhjästähän on paha nyhjästä. Yritän silti.

Pieni irtiotto väsyneestä arjesta lauantaina, kun oli tikkakisat. Itse heittelyhän meni aika raakasti riman ali, siitä ei siis tullu yhtään mitään, mut oli aiva kivaa silti. Vaihtelua kotona kökkimiselle.

Oon täs nyt sähöpotsitellu lakimiehen kans noita perunkirjotusasioita. Pitäis sille hommata läjä paperia että sais asioita eteenpäin. Oikeusaputoimistoon olin yhteydessä ja ne avustaa siinä, eli tulee vähän halvemmaksi. Vähän. Kalliiksihan se tulee joka tapaukses. Kuoleminen on aivan vitun kallista.. Just tuli laskuja, ne helvetin lehti-ilmotuksetkin maksoi yli tonnin! Hautaustoimiston laskun odotinki olevan iso, mut että nyt aivan noin iso. Huoh...

Jida olis jo lujaa lopettamas mammailun. Pennut tulee 7 viikkoo vasta ens viikon tiistaina, mut Jida on jo päättäny et imettäminen saa riittää... Eikä paljon muutenkaan enää laatikolla käy. Mä ajattelin et jos loppuviikosta vielä pariksi päiväksi menis Seinäjoelle, ennen kun rouva kotiutuu. Sitte ei aiva niin vain enää lähdetäkkää... Pakko sanoa, että on ollut aika helpotus kun se ei oo ollu kotona, mut kyl mä silti oon vähän ikävöinytkin. Yllättävän vähän. Oon ollu näin pitkään ilman koiraa viimeksi sellasen 15 vuotta sitten, mut yllättävän pian siihen tottui.

Mä oon kuulemma ottamas sen pennun. Kasvattaja on jo ihan varma siitä. Harmi, koska mä en oo nyt ollenkaan varma! Ja niin mun pienes pääs tapahtuu, et jos ei oo joosta ihan satavarma, niin se on sitte ei. Mielummin mä kadun sitä et en ottanu, kuin sitä että otin. Tälläset on tän päivän mietteet asiaan liittyen, ehkäpä mä taas jossain välis oon eri mieltä...

En mä tiä. Mulla olis kyllä kaikki tarvikkeet, tilaa ja aikaa pennulle, mutta mä oon huolissani jaksamisesta ja raha-asioista. Pentu pitää kuitenki rokottaa kahdesti pian, se maksaa. Kahden koiran ruokinta noin yksikertasella matikalla on tuplasti kalliimpaa ku yhden. Ja tibbellä on pentukarvan vaihtuessa sellanenki takutuskausi ettei paljo paremmasta väliä! Kampaamista kampaamisen perään ja pesu usein. Jaksanko mä? Kas, siinäpä vasta kysymys.

Kello on vasta vähä yli 12.. Vielä paaljon aikaa ennen ku pääsee nukkumaan. Pitää varmaan keittää lisää kahvia. Tai sit mä meen soffalle maaten ja aloitan Salkkarit-maratonin. Siinä voiski olla ideaa.. Jos kävis röökillä ja kattois sitte kumpaako tekee. Heippa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti