sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Kellot siirtyi.

Mä just eilen sanoin kaverille et mulla on puhelimes herätys ysiltä, mut en ees muista koska oon nukkunu niin myöhään. No, tänään nukuin, vaikka tavallaan heräsinkin jo kasilta. Mä en käsitä miks tälläsiä elämää vaikeuttavia toimenpiteitä pitää suorittaa. Mitään mä en taaskaan oo saanu aikaseksi, jos ei nyt koirien hoitoa lasketa. Kävin mä hakemas Jidalle lihoja ja samalla muutaman oluen. Taas.

Tänään me ollaan Fian kanssa jatkettu luoksetulojuttuja ja koirat oli mun mukana ajelulla, eli autossaoloa harjoitettu. Tärkeimpänä, se on nyt väkisin tissivieroolla, eli mä en enää anna sen imeä. Ensinnäkin, siitä imemisestä lähtevä ääni on suorastaan ällöttävä. Toiseksiki, mulla lähtee järki kun nuo ravaa yltiörauhattomasti ympäri kämppää, toinen vinkuu ja toinen murisee. Kolmanneksi, koirat juo vettä, ei maitoa. Ei Fian sisaruksetkaan enää saa maitoo, ei Fiakaan siis sitä tarvitsemalla tarvitse. Piste.

Tuohan noi koirat iloa ja tekemistä harmaan arjen keskellä, mut Jida on omaan tapaansa itse rauhallisuus ja Fia nukkuu suurimman osan aikaa. Niinä aikoina mulla on tylsää. Siis niinku ihan tosi tylsää. Olishan täällä siivoomista joo, paperihommia joo, mut ei, mä en saa aikaseksi mitään. Tikkaaki pitäis heitellä, ens lauantaina olis kisat, mut kun sekin on YKSIN niin kamalan TYLSÄÄ!

Välillä mä haaveilen kumppanista. Mut vain välillä. Semmonen olis kiva, josta olis seuraa silloin kun mä kaipaan ja jonka saa sit heittää vaikka roskikseen silloin ku haluu olla yksin. Olis tosi kätsä! Koiristakaa ei oikein oo kaveriksi harrastukseen, kun Jidalla on tissit täynnä maitoa ja maha roikkuu, ja Fialla ei oo viel rokotuksia... Tänään olis ollu mätsärit mut ei mul oo koiraa!

Huomenna mä aion saada jotain aikaseksi. Sen, mitä, näkee huomenna, mut jotain on nyt ihan oikeesti pakko tehdä. Pakko.

Eiköhän tää tälle päivää ollu tässä. Hyvät sunnuntait evribadi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti