Ei ole biisiä tänään

Vaivaanen olo. Nukuin ihan hyvin mut jotenki on taas semmonen uupunut fiilis. Mut sainpas syötyä aamupalan! Laitoin illalla valmiiksi blenderin kippoon turkkilaista jugurttia, mansikoita, täysjyväviljavalmistetta ja sokeritonta mehua. Jotenkin se on aina aamuisin ylitsepääsemättömän hakalaa, mut nyt tarvi vaan surauttaa ne muusiksi ja heittää ääntä kohden. 

Niina tulee kahden tunnin päästä. Mua vähä jännittää kuinka katkerana se mulle on... Mä en ollut kovin ystävällinen ku meni hermot ja se on vähän sellainen ihminen joka ottaa itteensä helposti. Olishan täs kaikenlaista mielen päällä mutta en tiedä saanko sanottua sille mitään. Jos mä en pääsekkään yli tästä mun ylimielisyydestä! 

Jos tänään olis se päivä kun mä saan jotain aikaseksi. Koirien kampaus ja imurointi nyt ainakin ja ne helvetinvitunsaatanan pyykit. Radan varasin viidestä kuuteen, siihen mennes pitäis olla jo jotain tehtynä. Toi Niinan tulo klo 12 sotkee mun aikataulun pahasti... Ei oikeen mitää isompaa voi alottaa ennen sitä ja sit kaikki lykkääntyy sen jälkeen tehtäväksi ja pitäis ruokaakin jo siihen aikaan laittaa ja... Huoh. Pyrimme siihen et saamme tämän tekstin valmiiksi ja koirat kammattua ennen sen tuloa, sen jälkeen sit imurointi. Suunnitelma.

Facemuistoissa tuli eilen vastaan päivitys 8 vuoden takaa, kun olin tehnyt 8 päivän työputken. Mua nauratti. Jos mä kokeilisin nyt, 8pv putkeen lomittajan töitä, niin mulla varmaan lähtis henki. Se on aika surullista... Mut hyvä kun nykyään itsensä, koiransa ja kotinsa saa huolehdittua, se on jo aika paljon. Paitsi et toi kodinhoitokin kyllä kusee aika pahasti. Aika säälittävää suorastaan, mut minkä sille voi jos on sairas..

Sain ajan sinne ravitsemusterapiaan 15.10. Kello 10 pitäis olla jo Seinäjoella! Tai oikeestaan viimeistään 9.30 että ehdin etsiä tuon syömishäiriöyksikön sieltä keskussairaalasta. Sekava paikka. Mul on nyt paljon aikoja varattuna, kun toi, sit neuvola 8.10. pillerireseptin uusinta ja se sossun palvelusuunnitelmapalaveri 9.10. Kalenterille käyttöä! Katotaan vaan niin Niina ei anna enää ens viikolle aikaa. 

Näyttelyreeni meni sit lopuuksi ihan sillee hyvin. Aluksi hyppimistä ja kiskomista, mutta kun sai suurimmat virtaset purettua ja totes et en päästä muiden koirien luo, niin sit alkoi oleellinen sujua. Aluksi olin taas heittämäs kirvestä kaivoon, mut sain oltua ja lopuksi olin ihan tyytyväinen. Uskon, et siitä vielä tulee näyttelykoira! Sitten joskus. 😁 

Mulla olis taas iskälle paljon asiaa. Tarvisin viisaita neuvoja ja sieltähän niitä tulis, jos vaan tulis. Ei enää. Tekis mieli käydä haudalla, mut sille valkoiselle puuristille puhuminen on suunnilleen yhtä hyödyllistä kuin kynttilän sytyttäminen kotona + itsekseen juttelu. Mä haluaisin ajatella et iskä kuulee mua vielä, mutta... En tiedä. Vaikee juttu. 

Nyt alkais olla kahvit juotuna, eli vois olla aika käydä röökillä ja nostaa koira pöydälle. Ne on varmaan sikatakus kun ovat kastelleet ittensä aikas monesti viime kampauksen jälkeen. Noi valkoset osat huopaantuu ylihelposti muutenkin, mutta varsinkin kastuttuaan. Ja se irtoava villa kans. Paree siis alottaa, 1h15min aikaa. Vielä lopuksi unikuva, sitten menoks. Heips!