Ihan paras lääkäri ikinä toi mun omalääkäri! Sille on ylihelppo puhua ja se ymmärtää mitä sille sanoo.. Puhuin tosta mun syömisestä ja se laittoi mulle lähetteen ravitsemusterapeutille Seinäjoelle, sieltä varmaan tulee aika tässä lähiaikoina. Jos vaikka sais jotain tolkkua. Pieni epäilys tästä on, koska mä tiedän tarkalleen kuinka mun pitäis syödä, mut mä en tee niin. Mut jos sieltä sais jonkun alkusysäyksen terveellisempiin tapoihin, tai jotain.
Se täytätti BDI:n ja sain semmoset söpöt 30 pistettä. Ne oli vaikeita kysymyksiä, mut vastasin niinkuin ajattelen. Ja ajattelen näköjään kuten vaikeasti masentunut. Eli mä oon vaikeasti masentunut? Mä oon vuosikaudet eläny näiden ajatusteni kanssa ja siihen paperiin rakseja piirrellessä tuntui siltä et mä puhun itsestäni, en sairaudesta... Vaikee selittää mut ehkä joku tajus jotain.
Kuntoutustuki on päättymässä tammikuun loppuun ja sitä mietittiin, paljonko haetaan. Haetaan nyt sitten aika paljon, suurinpiirtein loputtomasti. Työkyvyttömyyseläkettä siis metsästämässä. Tarja tosin sen sanoi minkä itsekin tiesin, että voi olla että hylky tulee koska ikä. Ikäkysymyksen kautta taas päädymme siihen, et mä oon 27v. Ja siinä kunnossa, et lääkäri nostaa kädet pystyyn. Ei tosta enää ihmistä tuu. Mut olis se kyllä superhelpotus jos se myönnettäis. Tää kuntsari on aina puoli vuotta ennen loppuaan niin helvetin ressaavaa, kun saa pelätä ja odottaa sitä päätöstä. Nyt ei pitäis olla hätiä, kun lausunto tosiaan lähtee jo nyt ja aikaa KELAn käsitellä sitä on 4kk... Ens kuussa muuten tulee täyteen 8v. Kuntoutustukee.
Aihe 2. Sururyhmä. Se alkais huomenna, just samalla kellonlyömällä kun Fian vikat reenit. Ihan epistä! Kyselin kakssuuntasten ryhmästä kokemuksia tuosta seurakunnan sururyhmästä niin suurin osa ihmisistä oli sitä mieltä et kannattais mennä. Yks kommentti oli jotain tyyliin "unohda jo se suru ja jatka elämää". Pari kappaletta tuli niitä kokemuksiakin ja olivat olleet tyytyväisiä siihen että olivat ryhmässä käyneet.. Muttakun koiraharrastus!
Aihe 3. Koiraharrastus. Kauhajoen Koiraharrastajilla alkaa ens viikolla näyttelykurssi ja arvatkaapa vain onko se torstaina kello 18. Se sururyhmä ei vissiin oo ihan viikottain ja voihan se olla että nätisti kysymällä sitä päivää sais muutettuakin, mut yritän nyt kysyä kasvattajalta et meniskö se Fian kans reeniihin silloin kun mä en pääse.. Jos se vaan joskus vastais mun viestiin.
Aihe 4. Niina. Lähetin eilen viestin että Tarjan kanssa puhuttiin että työntekijän vaihto olis aiheellista, niin tänään tuli jotain et "harmi että koet sen noin". No jopas, on varmaan tosi vitun harmi et pääsee musta eroon kun ei selvästikään musta tykkää.
Aihe 5. Terhi. Lähetin pitkän viestin luettavaksi seuraavaan kokoukseen. Sieltä tuli kannustavaa palautetta ja ilmoittivat että varataan aika sossulle palvelusuunnitelman uudistamiseksi. Nyt pitäis miettiä mitä mä sielä miittingissä sanon, mitä mä odotan mun palvelulta. Olis kiva kerranki osata sanoa jotain muutakin kuin että "apua". Terhi sanoi myös et Fia on jo niin hyvä et yhet reenit voi kyllä jättää väliin ja et olis aika keskittyä itseensäkin välillä. 😊
Aihe 6. Yöunet. Meinasin kokonaan unohtaa päivän uniseurannan! Eipä mulla kyllä sen kummempaa sanottavaakaan siitä ole, muuta ku että hyvin meni vaikka aamu menikin taas torkuttamiseksi. Mun unentarve on jotain ihan jäätävää. Taas yli 10h eikä silti meinannut päästä ylös. Illallakin väsy tulee jo ysin mais, vaikkei kuitenkaan vielä silloin nukkumaan pääse. Pitäisköhän opetella tällä ikää nukkumaan päikkärit?
Aihe 7. Sekavaa selostusta. Sitä pitää aina saada tungettua johonkin väliin! Tänään olis ohjelmassa ainakin keittiön siivous ja pientä jeesiä ystävälle. Jossain tekis mieli käydäkin mutta missä? Tai no joo, jos se kasvattaja joskus vastaa mun viestiin niin sinnehän vois kaffittelemaan mennä.. Tai sit mummulaan, sieläkin pitäis käydä. Olishan täs taas vaihtoehtoja riittämiin.
Mä alan taipua sille kannalle et ehkä mä jätän nyt ne reenit väliin ja meen sinne ryhmään. Ainakin nyt ekalla kertaa. Ei siä kuulemma ole pakko ravata jos ei tunnu omalta, mikä on kovin lohduttavaa. Mä en oikeesti ole varma olenko valmis käsittelemään tätä surua vieraiden ihmisten kanssa kasvotusten. Näin netissä kirjoittelu on helppoa.
Oho, tulipas tekstiä. Kevyempi olo kun sai sen ajatusmytyn päässään vähän oikenemaan. Tästä on hyvä jatkaa keittiön siivoukseen 😊 Heipat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti