Perjantaina menotti, panetti ja janotti, niihin kaikkiin löytyi kyllä ratkaisu. Lauantaina oli vähän rauhallisempaa ja otettiin vähän hillitymmin. Sunnuntaina hivenen alakuloista ja tänään... Tänään ihan suoraan sanottuna masentaa niin vitusti. Mitään pahaa ei oo tapahtunut, mut mua nyt vaan masentaa ihan masentumisen ilosta? Juupa juu..
Eilen mä makasin sohvalla ja katoin Tubesta kokkivideoita. Jee! Ei haitannu yhtää vaik sama jakso tuli toisen kerran, tai jos ne vaikka kokkailis mun inhokkiruokia, aivan sama. Mä vaan makasin sohvalla ja tuijotin. Illalla vähän piristi kun käytiin kaupassa, hyvinkin vähän, mutta vähän. Tänään oon ollut samanlainen. Ei oo paljon puhuttavaa, ei oikein jaksa, ei huvita. Tää ei mitenkään voi kaikista vähiten johtua siitä et tänään on iskän synttäripäivä...
Rakkaani on ihan hukassa. Se ei vaan voi ymmärtää sitä että ihminen voi olla masentunut ilman mitään syytä olla masentunut. Se yrittää kysellä mikä on vialla, mutta enhän mä voi vastata kun mikään ei kerran oo vialla. Pieni piristysruiske oli se kun osti mulle kukkasia 😍 En oo ees oikein osannu selittää tätä oloa.. Äsken kirjoitin pitkähkön viestin jossa selitin asian ja sieltä tuli ymmärrystä vastaukseksi. En tiedä miksi on niin vaikeaa puhua ääneen.... Kirjoittaminen on paljon helpompaa
Mietin, mitähän tälle vois tehdä. En tiedä vastausta. Lääkitykselle ei kai voi oikeen mitään, kun menee jo 300mg Voxraa ja 150mg Azonaa.. Tai sehän selviäis vissiin ihan lääkäriltä kysymällä, mutta kun lääkäri viimeksi mietti Liton aloittamista mikäli muut toimenpiteet ei auta, ja mä en haluu alottaa sitä niin en tiä viittinkö puhua tästä lääkärille mitään.. Kahtoo ny.
Vielä entistäkin enemmän masentaa se tunne, et mä en saisi olla masentunut. Me julkistettiin perjantaina Facessa meidän suhde. Eka kerta kun mulla lukee parisuhdetiedoissa jotain. Mun ei saisi olla masentunut, koska mulla on ihana, tuore parisuhde.
Sit mä lupasin muuttaa sinne tässä jossain välissä. Tarkalleenottaen sanoin, et sit kun sen työt tääläpäin on tehty, eikä oo enää syytä mun luona kortteerata, niin mä en aio tulla sinne vieraaksi. Mä tuun sit ihan oikeesti jos tuun. Eli nyt mä en saisi olla masentunut, koska mulla on ihania suunnitelmia tulevaisuuden varalle.
"On niin helppoo olla onnellinen." Mä oon onnellinen äskenmainituista asioista siitäkin huolimatta että mieli on maassa. Itseasiassa mä olisin varmaan haljennut innosta, jos vaan mitenkään jaksaisin.. Ärsyttävän ristiriitaista.
Joo, eiköhän tämä riitä. Lähden viemään iskälle kynttilän ja sit jotain... Pai!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti