Vittu.

Tulipas siinä sitten pikku unoset otettua. Varmaan vähän univelkaa ja sitten toisaalta, ei mitään ohjelmaa tälle päivää... Vituttaa tommonen koko päivän kuórsaaminen mut eipä ny voi mitää...

Mua jotenki kyrsii. Tekis mieli pistää Facebookin kaverilista uusiksi. Soittaa kaikille ja poistaa ne joiden numeroo mul ei oo, jotka ei vastaa, tai on liian kiireisiä jutustelemaan. Siinäpä muuten oliski ideaa! 😁 Mulla on mukamas 218 kaveria, mut vaan 4 niistä on semmosia joille voi soittaa jos kaipaa juttuseuraa. Aika säälittävää...

Mä tein vissiin ekaa kertaa eläissäni loton! Oikeen kuulkaas kaks riviä jotka sisältää plussan, 3€:n sijoitus oli tämä. Mun sisko merkkas mut Facessa semmoseen kuvaan, jossa oli nimiä ja teksti "seuraavan nimiset voittavat tänä vuonna lotossa". Mun nimeni oli sielä ja nyt sit vaan lottovoittoo odotteleen. Aattelin et voi lyhentää odotusaikaa jos lottoaa 😶 Lisäksi meillä on perheen kesken tommonen porukkalotto, johon kaikki saa sanoo oman numeronsa. Ny on sit jännää!

Mä päätinki siirtää punnituksen vaan joka 2. Viikolle. Ihan vaan siks ettei siitä painosta nyt tuu ressiä kun suurin asiahan tässä oli se terveemmän elämän tavoittelu. Paino tippuu niin hitaasti jos syö monta ateriaa päivässä, että viikossa voi tulla vaan pettymyksiä vaa'an lukemien kanssa. Tuntuu hirveen sekavalta selitykseltä, mutta näin nyt kuitenki päätin.. 

Mä huomasin ittestäni hassun jutun. Mä oon parempi antamaan positiivista kuin negatiivista palautetta. Siis, mä kirjotan Faceen jos on jotain hyvää sanottavaa, mut harvemmin moitin siellä ketään. Niinkuin nyt Telialta sain hyvää palvelua niin heti teki mieli tehdä päivitys. Soitin sinne eilen klo 12.40, puhelu kesti vartin ja sen päätteeksi tilasin uudet laitteet netti- ja tv-palveluille. No, ne oli jo tunti sitten noudettavissa postista! Aika näppärätä toimintaa 😊 

En tiiä sitte, vähä taas tuntuu ylikierroksilta. Vaikka nukuin pitkään niin tosi pinnallista unta. En malttaisi millään pysähtyä, kun jotain alan tehdä. Tuo kaverilistan perkausidea. Ruokahaluttomuus. Uhkapelit. Se, että kannoin kaikki eilen tavaroiden myynnistä saadut rahat suoraan kauppaan. Kaikki viittais ainakin hyvin lievään hypoon. Nyt viikonloppu selvin päin ja lääkkeiden otto tarkasti oikeaan aikaan. Eiköhän se taas siitä...

Jees, menox taas! Pai!

Rikki

Uudenvuodenlupaus nimittäin. Koko päivän tyhjensin asuntoani, kun pääsin kotiin niin autoa purkamaan, lämmittämään taloa, peseen tiskiä ja pyykkiä. Tavallaan oon ihan poikki mut sit taas ei millään malttaisi lopettaa päivän puuhia. On mulla kuva eilisestä lenkistä, jos yhtään lohduttaa. Vähän tuo jäi lyhyeksi tuokin, mutta lenkki ku lenkki.

Jos lenkki jäi lyhyeksi niin niin teki kyllä unikin. Syvää unta normaalia enemmän kuitenkin, se on hyvä asia se. 

Tänään on vuosipäivä, iskän kuoleman sellainen. Toinen. Aamulla itkin hulluna ja illalla vein haudalle pari kynttilää. Ikävä on ihan valtava... 

Siitä huolimatta oon ollut reipas. Roudasin paljon tavaraa asunnoltani uuteen kotiin. Myin huonekaluja, laitoin roskalavalle kuormallisen kamoja, heitin paljon roskikseen yms. Alkaa vaikuttaa siltä että itse muutto vielä joskus tapahtuu!

Jaa, pyykkikone on valmis. Ei ku ripustelemaan! Heipat

Oli himo, oli halu....

Karkkia, suklaata, keksejä, mitä tahansa makiaa mullehetinyt! PERKELE! Onneksi pian on välipala-aika nii pääsee taas tästä vaivasta smoothieta naatiskelemalla. Vichyä täs yritän juoda pahimpaan makiannälkään, kun luin jostain että hirvee ahmimishimo saattaa johtua ihan vaan janosta.. En tiä pitääkö paikkaansa mut kokeileminen ei maksa mitää! Hassua kuinka sitä miettii, et ei kukaan saa tietää jos yhen karkin otan. Minä itte kuitenki tietäisin ja mun omille tavoitteille se tekis hallaa. Olis siis ittelleen valehtelua ottaa...

Jaksoin vaan illalla valvoo kunnes mies tuli töistä, mut sit nukahdin sohvalle kun iltapalan seuraksi laittoi yhen jakson Simpsoneja pyörimään. Heräsin kyllä kun se jakso loppui ja siirryttiin sänkyyn maate. Pari kertaa taas tuli herättyä kesken unien ja syvä uni jäi vähälle. Yllättyikö joku?

Laitetaanpa lenkkeilykuva heti perään. Hitaampi lenkki kuin normaalisti, koska oli aika liukasta paikkapaikoin. Aika jännä kyllä, kun matkaa tuli muutaman kymmentä metriä vähemmän kuin edellispäivänä ja vauhtikin hitaampi, mutta silti keskisyke korkeammalla ja enemmän poltettuja kaloreita. 

Mä tarvisin jotain tekemistä.. Ei siivoomista, kun jotain mielekästä. Ei mitään hajua mitä se vois olla... Aika tylsää kerrassaan. En tiiä pitäiskö sitä lähtee muuttokuorma hakemaan ku ei täs muutakaa keksi. Se vois itseasiassa olla aivan mukavaa, vaan en tiä onks mitään järkee kun huomenna on kuitenkin ajeltava myös samaan suuntaan.. Mut tarviiks aina kaikessa olla niin paljo järkee?

Juu ei kai mulla sit erikoisempia. Johonkin tästä on nyt rynnättävä. Heipat

Painajainen

Elämäni pahin painajainen. Melkein. Mähän teen raskaustestin joka toinen kuukausi varmistaakseni että en joudu ryhtymään äiti-ihmiseksi. No, kerran se sitten oli positiivinen. Kamalaa! Menin sitten tohtoriin ja ne totes, että se on jo niin pitkällä, ettei enää voi tehdä aborttia. Sit kaikki ihmiset kävi yht'aikaa kimppuun.
Ekat halus kosketella mun massua. Hyi
Tokat halus kertoa, kuinka raskauden edetessä varmasti muutan mieleni vauva-asiasta
Kolmannet oli mulle vihaisia syystä X, jota en tiedä, ja vainosivat mua.
Mä tapasin asianajajan ja halusin haastaa oikeuteen pari tyyppiä. Tän ehkäisykapselin valmistajan ja sen edellisen, negatiivisen tuloksen antaneen raskaustestin valmistajan nyt ainakin aluksi.
Heräsin ennen vauvan syntymää, joten en tiedä, oliko noi tokat tyypit oikeassa vai ei, mutta mun rintaa puristi ja oli vaikea hengittää kun silmät sain auki...
Painajaisesta sujuva siirtyminen unikuvaan, jonka mukaan olen nukkunut pitkään ja jopa ihan hyvin. 9% syvää unta on enemmän, kuin monen moneen aikaan on ollut!

Mä kävin eilen hoitsulla. Mä en syömishäiriön takia saa laihduttaa, mutta kukaan ei voi kieltää mua lopettamasta karkin syöntiä ja alkon juontia, lisäämästä vihanneksia lautaselle ja käymästä kunnon lenkeillä. Ei vaan voi. Semmosen jouduin lupaamaan, et pidän kiinni tuosta kerta viikkoon punnituksesta, ettei käy niin et vaa'an lukemat alkaa hallita elämää ja ennen kaikkea syömistä. Hoitsu ihannoi mun vakaumusta, tai siis sitä, että eräänä päivänä vaan päätin lopettaa lihomisen ja sitten tein tarvittavat muutokset ja pitäydyn niissä. "Jos se olis helppoo, kaikki tekis niin!" 

Oon kuulemma joskus kertonu hoitsulle, että keväät on mun kaikkein masentuneinta aikaa, mutta eilen vähän vahingossa sivulauseessa sitten kerroin, miksi näin. Se johtuu siitä, että näin talvella, tai "talvella", totuttaudun siihen et saan lenkkeillä pimeässä ja nautin siitä ihan täysin rinnoin. Sitten kun kevät koittaa, valoisuus lisääntyy, eikä oo enää mahdollista käydä lenkillä sekä ihmisten aikoihin että pimeässä. Ja sit mä masennun. Tähän sopii biisi: Indica - Pahinta Tänään

Kävin eilen myös lenkillä. Suunnitelman mukaisesti lisäsin kilsan matkaan ja kyllä tuntui hyvältä! Ihanan raikas keli, vähän lunta valaisemassa ettei tarvinnu ees ottalamppua ja se hyvänolontunne kun on saavuttanut jotain! 😍

Sitten mulla on erittäin iloisia uutisia! Mun peniksensiemenet on alkaneet itää ja voivat vallan mainiosti! Eka kuva on otettu eilen aamulla ja toinen tänään, ne kasvaa ihan silmissä! 

Voi raha. Mulla on niin paljon laskuja ens kuulle, että mulle jää 11,49€ kun maksan ne pois. Se on ihan mahtava summa, koska jollain pitäis elää, elättää koirat sekä auto ja vielä tehdä muuttoakin. Kyllä, oikein luettu: Me tyttöjen kanssa muutetaan miehen luo ihan sillee oikeesti! 😍 Irtisanoin just vuokrasopimukseni sekä puhelimitse, että sähköpostilla. Jänskää!

Mähän en oo ikinä ollut avoliitossa ennen, noin niinkuin virallisesti en oo kotoa muuton jälkeen asunut yhtään kenenkään kanssa samassa osoitteessa. Kerta se on ensimmäinenkin, sanotaan. 

Joo, jospa sitä tänäänkin tekis jotain muutakin ku istuis koneella.. En tiedä, mitä, mutta jotain. Kyl mä jotain keksin! Eli heipat!

Punnitus nro 1

Meinasin aloittaa unikuvalla mut en malta olla. 😅 Ekan viikon tulos oli vähän pettymys, olisin ehkä odottanut vähän enemmän. Tai no, tavoitehan oli 700g, etten olisi enää merkittävästi, vaan vaan lievästi, ylipainoinen. Mutta pakko kuitenkin olla vähän helpottunut ja siihen ihan tyytyväinen, että suunta on oikea! Pidemmittä puheitta, tulos on -400g. Ei huimaa päätä, mutta hiljaa hyvä tulee.

Otin mitat vartalosta myös. Edelliset on otettu 6.11. Ja tänään jokaiseen mittaan oli tullut vähintään pari senttiä lisää. Oon siis paisunut kuin pullataikina. Mitat jotka merkaan, on käsivarret, reidet, vyötärö, lantio, rinnanympärys ja rinnanalus. Niillä saa aika kattavan kuvan siitä, missä mennään.

Nyt se unikuva ja on sitten mielenkiintoinen! Missä kaikki muut unen vaiheet, paitsi kevyt ja pinnallinen? 😱 Tuli nukuttua vähän pidempään, siis heräsin vasta kun mies tuli sanomaan heipat ennen töihinlähtöä. Vähän harmittaa kun ei jäänyt yhtään rupatteluaikaa aamulle, mutta onpahan viikonloppu edessä.

Lenkillä tuli eilenkin käytyä. Nää mun lenkit ei oo kovin kummosia, mut mä hikoilen ja hengästyn, niin eikö se tarkoita että se on jokseenkin hyödyllistä? En mä tiedä, pitää varmaan kysyä viisaammilta ja kysynkin. Mutta tämmönen lenkki eilen:

Mä oon miettinyt tätä viikonlopputouhua ja kaljoittelua. Kaljahan on ihan törkeen kaloripitoista litkua, sen me tiedämme kaikki, mutta kun se on jotenkin iskostunut tapa et kun perjantai koittaa niin tölkki aukee. Mies ei halua viettää viikonloppua selvin päin, mikä minusta on aika perseestä. Siis sillee, et ei se huonoo varmasti tekis kenellekkää sillointällöin. Mutta mietin nyt, että jos itse olisin selvänä ja toinen saa juoda jos lystää. Kyllä mä siihen pystyn! 

Oon miettinyt muutakin. En halua lopettaa karkinsyöntiä kokonaan. Ensimmäisenä ajattelin kokeilla viikoittaista karkkipäivää, eli jos lauantaina ei niiden kalorien kans olisi aiva niin tosissaan. Syödä jotain hyväskää ja paljon karkkia. Mikäli olen oikeassa, niin jos pitää tarkkana yhden karkkipäivän viikossa, niin ennen pitkää karkki ei sitten maistuisikaan enää yhtä hyvältä sitten kun olisi lupa ottaa. Toinen vaihtoehto olisi sallia muutama, vaikka 5, karkkia päivässä joka päivä. Uskon, et pystyisin kyllä jättämään siihen viiteen, mutta jotenkin tuo herkku- tai ammattilaisten sanoin "tankkauspäivä" kuulostaa paremmin mulle sopivalta. Katotaan, kokeillaan, ihmetellään. 😊

ÄLLÖTYSVAROITUS!

(puolialastomia läskejä)

Nyt mä teen jotain, mitä en ikinä olis uskonu tekeväni. Laitan kropastani kuvan nettiin! Eikä siinä vielä kaikki, kun ajattelin laittaa niitä kaksi. Mutta näissä kuvissa olen lihavampi kuin koskaan ja vaikka mua oksettaa kattoa niitä niin on sitten kiva joskus vertailla, kun on ensin saanut tuloksia. 

Viime viikonloppuna melkein itkin miehelle, että eihän kukaan tykkää läskeistä. Mies vannoi ja vakuutti että rakastaa mua juuri tällaisena, mutta jotenkin mä en pääse eroon ajatuksesta, että se rakastais mua varmasti vielä enemmän jos olisin laiha. Ja se, että olisin varmasti onnellisempi laihana. Oikeestaan koko universumi pelastuis ja maailmaan laskeutuis rauha, jos mä olisin laiha. Oon ihan satavarma tästä nyt. 

Jees, eiköhän tämä ollut tälle päivää tässä. Menis ja nostais koiran pöydälle x2 niin pääsis päivän puuhissa alkuun. Tai jotain. Heips!

Pelko

Mulla on huomenna punnitus. Toisaalta odotan, toisaalta ahdistaa. Mä en tiä kestääkö mun psyyke jos en oo tiputtanut yhtään. Mut mä en oikeestikkaan oo tällä viikolla syönyt yhtään karkkia, suklaata, sipsiä tai keksiä, mikä on multa vähintäänkin supersankarisuoritus. Oon syönyt säännöllisesti, itseasiassa kerronpa esimerkkinä eilispäivän safkat:

klo 07.30 aamupala: Smoothie 2,5dl, 2 siivua ruisleipää, levite, juusto ja la-makkara
klo 10.45 lounas: Riisipuuroa vadelmakeitolla
klo 13.00 välipala: Smoothie 2,5dl, puolikas sämpylä, levite, juusto ja kinkku
klo 16.30 päivällinen: Muusi, jauhelihasoosi, uunijuurekset, tuoresalaatti, raejuusto
klo 19.30 iltapala: 2 siivua paahdettua ruisleipää, raejuusto, tonnikala, tomaatti
iltanaposteltavaa: Leipäjuustoa, viinirypäleitä, mandariinia, pähkinöitä

Naposteltavaa, koska ihan jäätävä karkinhimo illalla. Päätin korvata sen vähän terveellisemmällä vaihtoehdolla. En tiä oliko fiksua vai olisko pitäny jättää väliin, mutta jos en olis iltapalan jälkeen enää syönyt, niin olis tullut kellonympärystä väliä ennen aamupalaa. Et olikokaan se sittenkään niin pahasta, mene ja tiedä! On mulla tuki kuitenki täälä kotona ihan kohdallaan, kun valitin eilen illalla karkinhimosta niin sanottiin et "no pitääkö sitä koko ajan ajatella"... Niinpä.

Mun smoothierespa tulee tässä: 120g mansikoita, 30g pinaattia, 30g täysjyvä-moniviljahiutaleita, ~100g banaani, 200g rahkaa ja loput 7,5dl blenderin kannusta ittetehtyä sokeroimatonta viinimarjamehua. On muuten vähä helkkarin hyvää! Kerran kokeilin ilman banaania, täysin juomakelvottoman kitkerää jopa mun makuun.

Palatakseni vielä tähän painoasiaan. Tallensin Samsung Healthiin viime viikon punnituksen tuloksen äsken ja järkytyin. Laitan kuvan siitä mitä se mulle sanoi, eli sinisellä ympyröity. Tuli kyllä niin kurja olo, mut motivaatiota lisäs ihan kivasti: Tollaset pois päiväjärjestyksestä saatava välittömästi ja teen mitä vaan sen eteen! Liikalihava..... 😖

Unikuva puhukoon puolestaan, kuinka meni viime yö. Onhan siinä hivenen toivomisen varaa kyl... Eka kerta kun REMiä tulee noin paljon, mut en kyllä muista nähneeni unia.

Ja vielä lenkkeilykuva. Oli niin mukava ilma et olis voinut jatkaa vaikka kuinka, mutta ei sit jatkettukaan. Ihan riittävästi kuitenkin, se on pääasia. Jos joku tietää, mikä on toi tahti tuolla alhaalla, niin saapi valaista muakin!

Jaa-a. Kai sitä vois pyykkikoneen laittaa käyntiin ja sit tehdä jotain järkevää. Ei sillä etteikö pyykkikoneen käynnistäminen olisi järkevää, mut tiät kyl. Eli ei muuta ku heipat!

Supersankari!

Yeah. Kun mies lähti töihin, en laittanutkaan päikkäreille vaan tuikkasin hellanpesän tuleen ja tiskikoneen käyntiin ja hain kaks kopallista polttopuita. Hyvä mä!

Nyt mulla on unikuva. Jälleen syvän unen määrä lähellä olematonta, vaikka nukuinkin aika pitkään. Niinkuin joku eilen Facessa sanoi, niin kello on huono määrittelemään unta, ts. Vaikka nukkuisit kellon mukaan 10h niin silti unen laatu voi olla ihan mitä tahansa paskaa. Niinkuin se nyt mulla näkyis olevan...

Sit mulla on eiliseltä lenkkikuva. Olin niin väsy et en jaksanut kun reilun pari kilsaa, mut se on reilu pari kilsaa enemmän kuin monella muulla eilen. Näin mä sen mietin, pääasia et kävin lenkillä. Kävelin nopeemmin kuin normisti, mutta lyhemmän matkaa. Maximisyke taitaa olla mun oma ennätys kävelylenkiltä! En satavarma oo mut ainakin se on aika lähellä.

Eilen oli oikein onnistunut ruokapäivä 😊 Viisi ateriaa säännöllisin välein ja annoskoot mun mielestä aika hyvät. Massu tulee täyteen pienemmästä, kun syö järkevämmin. Eilen kuitenkin vähän yksitoikkoinen kun söin sekä lounaaksi että päivälliseksi sitä kalasoppaa, mut kun se oli hyvää ja sitä oli paljon. Miksi siis ei.

Mä sitten sain sieltä ystävävälityksestä jonkun kiinni ja selitin et haluun luopua siitä. Se oli kovin pahoillaan mun päätöksestä ja vaikutti ettei oikein ymmärrä, mutta sain pidettyä pääni. Helpotti.

Niihin tikkakisoihin pitäis ilmottautua asap mut en mä tiä. Mulla on jotenkin loppuviimein niin hirveen vähän yhteistä aikaa ton miespuoliskoni kanssa et pitäiskö vaan olla himassa. Varsinkin nyt kun se tekee raivaustyötä tuolla, eli on valoisan ajan töissä, niin me syödään aamupala yhdessä ennen kun se lähtee ja päivällinen siinä vaiheessa kun tulee takaisin. Sit onkin jo ruokalepo ja päivän teeveeohjelmat ja kas, onkin jo ilta. Lenkille, iltapala nassuun, telkkaa ja maate. Kahtena edellisenä iltana vieläpä niin, että mä meen huomattavasti paljon ennemmin sinne sänkyyn koska väsy. Siks en haluis olla viikonloppuna pois...

Mä yritän täs keksiä tarpeeksi hyvää syytä lähteä käymään kylällä. Se veis kivasti aikaa tästä päivästä ja mun pakastevihannekset on loppu. Pakastevihannekset ei nyt kuitenkaan ole niin tärkeitä, ettäkö niiden takia ajaisin kauppaan ja takaisin. Jotain muuta nyt pitäis keksiä haettavaa, mutta mitä? Tai sit meen vaan tekeen heräteostoksia nyt kun on rahapäivä tänään 😂

Jaa-a.. Jospa sitä sitten alkais jollekin järkevälle. En osaa sanoa mitä se vois olla mut kyl kait mä jotain keksin. Eli heipat!

Sekari?

Pakko kirjoittaa vielä pätkä, kun uusi ajattelumalli taas ilmaantui. Eli, bipon pitäisi aina pitää mielessä, että sairaus on parantumaton. Vaikka nyt olis hyvä olo, vaikka kaikki menis ihan putkeen, niin kyllä se sairaus sieltä vielä päänsä nostaa, ennemmin tai myöhemmin. Niin kurjaa kuin se onkin.

Tämä taas siitä, että eräs kommentoija Facebookissa laittoi miettimään, olisko mulla sittenkin sekamuotoinen jakso...? Kun kaikki muut asiat on nyt entistä paremmin, ei masenna enää ja elämä pysyy kasassa, mutta väsyttää yhä ihan hillittömästi. Se voi olla sekamuotoista, tai sit toinen vaihtoehto toiselta kommentoijalta, että unijutut toipuu masennuksesta hitaammin kuin muut jutut ja sitä kautta tekee väsymyksen. Pitää nyt seurailla tätä!

Mä en oo saanut syömisen lisäksi tänään aikaseksi mitään mitä piti. Ei jaksa. Tekis vaan mieli soffalle, mut yritän nyt kuitenki pitää itteni edes istuma-asennossa. Jospa sitä vaikka lisää kaffia keittäis, vois ehkä pysyä hereillä...

Sieltä teho-avolta soitettiin että mun hoidolla on vihdoin osoite! Eli, mun hoito ja lääkärikäynnit pysyy nyt tuolla syömishäiriöyksikössä ja loppuu teho-avolla. Siellä lääkäri kirjoittaa vielä loppuarvion, joka tulee Omakantaan näkyviin. Mutta kuitenkin, jos tulee jotain akuuttia hätää niin saa olla sinne vielä yhteydessä. Tämä meni siis juuri niinkuin mä toivoinkin! 😊

Nyt tekis mieli hyvää. Mietin, pitäiskö lähtee ostaan jotain mandariineja, viinirypäleitä tms, mut ehkä en jaksa. Ehkä. Ei vielä tee niin paljon mieli 😅

Joo nyt menee taas jaaritteluksi. Asiani sain sanottua kuitenki! Heipat!

Onnistuminen!

Eilen oli ihan eka testi-ilta. Perjantainahan päätin karkittelun lopettaa, pe-ilta kännissä oli helppo, samoin lauantai, sunnuntaina oli sallittu karkkipäivä, joten eilen pääsi testaamaan tahdonvoimaa. Sehän iltaisin, iltalääkkeiden ja iltapalan jälkeen iskee oikein kunnolla, ihan jäätävä karkinhimo. Kyllä mä siinä mielessäni pyörittelin, et jos vaan ottais kolme karkkia ja söis ne, mutta sainpahan oltua ottamatta ensimmäistäkään! Hyvä mä!

Lenkilläkin käytiin koirien kanssa. Mä aattelin, et jos joka viikko lisäis lenkkiin kilsan, niin muutaman viikon päästä oltais takaisin siinä, kuinka ennen masennusta lenkkeiltiin. Nyt siis mennään neljässä kilsassa ja se sujui hyvin. Kyllä hymyilyttikin, tuli vähän semmonen voittajafiilis ja tyytyväisyys omaan tekemiseen. Siihen, että nuo tunteet löytyy taas skaalasta, saa ihan erikseen olla tyytyväinen! Olivat meinaan hyvin syvällä hukassa vielä jokin aika sitten.

Nukkuminen ei oo helppoo. Menin klo 22 sänkyyn kuolemanväsyneenä, mutta olin hereillä vielä puolen yön aikoihinkin. Nukuin ihan ok siitä puoli seiskaan asti aamulla, ennen kuin herätyskellot alkoi huutaa. Sit otin tunnin+vartin päikkärit siinä kasin jälkeen, kun taas väsytti niin pirusti. Mä en tiä mistä se johtuu, mut oon oikeestaan aikalailla aina väsynyt. Lääkkeet? Unikuvaa ei ny tuu ku unohdin kellon lataukseen. 

Mä en millään osaa päättää, tapaanko tän SPR-ystävän torstaina vai en. Toisaalta tekis mieli, toisaalta ahistaa. Jos mä nään sen nyt tän kerran ja sanon sille et en haluu jatkaa? Tai en mä tiä. Prkl kun pitää päätöksenteon olla niin hankalaa. 😖 No joo, yritin soittaa mut ei vastausta. Tää on siis niin, et sillä "ystävällä" on mun numero, mut jos mä haluun yhteyden siihen niin mun pitää soittaa sinne ystävävälitykseen ja ne sit laittaa mun viestin eteenpäin. Aika kakkaa kaikenkaikkiaan juu... 

Se alkais oleen safka-aika. Tein eilen piiitkästä aikaa kalakeittoo ja kyl oli hyvää! Sämpylät leipaasin kaveriksi, koska se nyt vaan on niin; Kalakeiton kanssa tarjoillaan tuoreita sämpylöitä ja piste. Nyt mä sitten saan sitä lounaaksikin ja jee! Tää syöminen on alkanut sujuu tosi hyvin ja mulle ihan oikeesti nykyään tulee sellainen tunne, jonka oletan olevan nimeltään nälkä. Se on kiva juttu se. 😊

Ruuan jälkeen pitäis vähän taas kaappijärjestystä mulkata, vahata sääret ja sit oli vielä joku kolmaskin, joka varmaan jossain välissä vielä mieleen tulee. Toivottavasti. Mut näihin tunnelmiin taas, pai!

Viikko on pitkä aika

Mä päätin pitää punnituspäivän perjantaisin. Se on muuten ihan ok idea, mut tiedättekö miten pitkä aika on perjantaiaamusta perjantaiaamuun?! Ihan kokonainen perkeleen viikko! Ei, nyt mua huvittais käydä vaa'alla joka päivä, mut se ei varmaan tekis hyvää mun mielenterveydelle. Joten nyt kiltisti perjantaita odottamaan sitten vain.

Kaltsua uppos ihan hyväinen määrä viikonloppuna. Pitäis oikeesti päästä siitä eroon! Sitä mietinkin, että miten mun hermot kestäis olla selvin päin, kun mies juo kuitenkin mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät. Eilen darrassa tuli syöpööteltyäkin herkkuja, mut oon muutenkin aatellut sallia yhden karkkipäivän viikossa, niin en pidä sitä nyt iiiiihan kamalan hirveen kauheen pahana. Muina päivinä oon mieliteoista huolimatta onnistunut välttelemään herkuttelua.

Nukkunukki oon. Ensi la-su yönä 9,5h, su-päivällä 2h, viime yönä ensin 4h sitten 3,5h ja vielä 3h. En jaksa laittaa kuvaa kun niitä pitäis sit olla niin monta, mutta tosiaan tämä 22h tuli nukuttua puolentoista vuorokauden sisällä.. 😅 Voisin kyllä jatkaa vieläkin, ihan uskomaton väsy.

Pitäis varmaan pyytää miestä tuomaan crosstraineri tupahan, kun sillä semmonen tuola varastossa on. Käyn kyllä lenkillä, mutta kun se ei tuola kurakossa ole kovin mieltäylentävää niin lyhykäisiksi ne jääpi. Sais sillä rainerilla potkutella tuvas, missä ei tuule eikä sada ja sais vaikka vielä vahdata telkkariikin samalla. Tai olla vahtaamatta, ihan miten vaan.

Semmonen kiusallinen pikku nälkä. Niinku et vähän vois jotain popsaista, ees ihan pikkusen? Kohta nyt on (onneksi) välipala-aika et saakin jo syödä, mutta jännä miten ajatukset on ehdollistunu siten et ihan koska tahansa on ok napata pari karkkia tai pähkinää. Vanhakin koira oppii uusia temppuja kyllä, mutta opetappa se luopumaan jostain vanhasta, syvälle iskostuneesta käytösmallista, niin siinä sulla on ongelma. Miten jättää napostelematta, siinä opettelemista.

Nyt vois sitä välipalaa kattella ja sit ehkä meen oikeesti takasi soffalle. Mulla on ihan jäätävä väsy! Jos kerkiäis vaikka torkahtaa vielä ennen ku miespuolisko saapuu töistä... Eli heipat!

Läski

Mä ihan oikeesti painan tänään enemmän, kuin ikinä ennen oon painanut. 76,5kg! Ihan jäätävää paskaa, kun oon tällänen 159cm kääpiö, niin tuon kyllä näkee. Nyt mä sitten päätin, että mä painan tänään myös enemmän, kuin mitä ikinä enää tuun painamaan. Nyt lähtee läskit!

Ensimmäisenä pitää opetella syömään. Oikeestaan se sujuu jo ihan silleen hyvin, ainakin 4 ateriaa päivässä menee helposti. Kyllä mä sen viidennenkin siihen vielä saan, ei pitäis olla vaikeeta... *Koputtaa puuta* Mä tiedän et oon sanonu näin ennenki, mut nyt tää onnistuu! Koska mä päätin niin. Ja koska sen on pakko.

Ne sanoo, et pelkällä ruokavaliollakin voi laihtua, et liikuntaa ei välttis tarvii, mut kyl mä yritän silti lenkkeillä. Tekee hyvää myös sekä mun että koirien mielenterveydelle. Uudenvuodenlupaus on rikottu jo monta kertaa tässä vuoden ekan kahden viikon aikana, kun se perkeleen ristipistotyö vei mun kaiken ajan niin ei sit ehtiny lenkkeillä. Tänään kävin lenkillä ja ilmeisesti nyt saa alottaa ihan alusta. Ei kestä kunto! Kuva:

Unoset meni ihan sillee hyvin. Mentiin ajoissa nukkumaan mut silti piti vähän torkutella kelloa aamulla, ei vaan olis jaksanu nousta vielä. Käyrä on varsin yksinkertainen, mutta kuitenkin enemmän sinisellä kuin punaisella. Se on hyvä asia. Tuota ihmettelen, kun tää on kolmas perättäinen yö ilman REM-vaihetta. Hmm...

Tänään olis ohjelmassa koirien puunausta. Kammata pitää ja vois varmaan pestäkkin taas. Föönata ja kynnet leikata. Tekis mieli ajaa Fia klaniksi mut kun on tää tämmönen vuodenaika nii en tiä viittiiskö.. Vaikka tää taitaa kyl jatkua taas juhannukseen asti täs nollalinjalla.. Tai mistä sitä tietää? Jos aloottais heti niin sais valmista ennen lounasaikaa, joten taidanpa mennä. Sii juu!

Penis-Chili

Mun komeankaunis puolen metrin mitat saavuttanut penis-chilipuska kuoli 😭😭😭 Mäpä tein ovelan ratkaisun ja tilasin netistä siemeniä. Istutin muutaman äsken ja nyt aletaan seurata, kasvaako ne. Tässä pieni esite, saksaksi tietenkin, sekä tämänhetkinen tilanne. Nyt peukut pystyyn!



Palovamma voi hyvin. Tuollaaseksi se varmaan jää, mut arpiahan mulla on koko kokoelmallinen jo valmiiksi. Kintusta kuva tässä:

Sit mulla on viä yks kuva, unikuva pitkästä aikaa. Mies on tällä viikolla tullut töistä niin myöhään, että mä meen nukkuun jo ennen kun se saapuu. Koirat tietenki herättää mut sitte ja aina yhtä helppo uudestaan saada unta. Ei vaan voi minkää ku en jaksa valvoo nii myöhään... Aika rauhallinen yö kuitenkin kaikenkaikkiaan.

Siitä SPR-ystävästä, se oli aika pettymys. Tai siis tää Hanna vaikutti ihan mukavalta ja sillee, mut mut.. Mä luulin et niiden tarkotus on yhdistää kaksi yksinäistä sielua, eli "ihan tavallisia" ihmisiä. Olin väärässä. Tää olikin semmonen, et se on käynyt jonku kurssin ja nyt tekee vapaaehtoistyötä jonkun säälittävän, yhteiskuntaan kelpaamattoman erakon ystävänä. Eli, jos me mennään sinne lenkille mistä sovittiin, niin mä sanon jälkeenpäin käyneeni kaverin kaa lenkillä ja se sanoo tehneensä vapaaehtoistyötä punaisen ristin nimissä.. Ei kuulosta kovin kivalta.

Eilinen riita päätyi sitten taas siihen, että ei vaan jaksettu enää. Ei me nyt saatu kompromissia niistä kisoista parin viikon päässä, mutta ainakin saatiin se riitely jo lopetettua. Se on alku. Sit läheteltiin paljon sydämiä ja kerrottiin rakkaudesta toinen toistamme kohtaan. IhQa 😍 Jomman kumman tai parhaassa tapauksessa molempien olis varmaan syytä hankkia rajoitin, kun käy niin kierroksilla pikkuasioista 😅

Jaa-a, kai sitä sitten taas. Hellan pesään valakia ja pakastinta siivoomaan. Kaikenmoista jännää tekemistä tässä taasen olis, kun vaan jaksais. Kuitenkin, son moro!

Aikuisuus.

Mä oon kaikki nää sinkkuvuoteni käyttänyt erästä argumenttia vähän joka väliin, se kuuluu näin: Aikuisuudessa on se hyvä puoli, että ei tarvi kysellä lupia keneltäkään. Argumentissani on aukko ja se on nimeltään "parisuhde". Lapsuudessa niitä kutsuttiin säännöiksi, rajoiksi ja vanhemman kunnioittamiseksi, parisuhteessa ne on sitten kompromisseja. Ja mä inhoan kompromisseja. Mottoni kaipaa muokkausta, "sinkkuelämä aikuisena on siitä mukavaa, että..." Tähän väliin on kyllä sanottava, että viihdyn tässä nykyisessä parisuhteessa niin hyvin, että voin luvata opettelevani kompromissiratkaisujen tekemistä. Paitsi et onko se sitten kompromissi, jos toinen saa mitä haluaa ja minä luovun omastani sitä varten? Mun mielestä vähän haiskahtaa...

Nyt on siis kyse kisoista. Oon menossa lauantaina ja kutsu tuli toisiin kisoihin kaks viikkoa myöhemmin. Mainitsin miehelle et olis toisetkin kisat tulossa ja se otti itteensä. Alkoi semmonen vitullinen "tee mitä tykkäät" -tyylinen möksmöks. No, mä sitten kysyin et kävikö mieleskää et vois asiasta keskustella. Ei vastausta, mut aloin miettimään: Vaikka se olis sanonu että "kuulehan rakkaani, minä en oikein pitäisi siitä että sinä käyt niissä kisoissa joka toinen viikonloppu", niin mun asenne olis todnäk aika sama kuin nyt: Ei muuten mitää mut kisoihin on päästävä. Eli mitä tästä opimme: Me molemmat joudettais kompromissikurssille.

Jääny tää kirjoittaminen vähän vähälle, kun innostuin ristipistoista 😅 Tein torstain ja tiistain välisenä aikana 45 tuntia töitä ja sain kuin sainkin sen valmiiksi. Silitystä ja kehystämistä vaille valmiiksi siis. Se on nimiäislaha veljenpojalle ja kuva siitä on tässä:

Niin minä nyt mieleni pahoitin et taidan laittaa koneen kii ja koittaa saada jotain järkevää aikaseksi.. Jatkamme! 😊

Valtakunnan vihatuimmat

Skandaali ja Cheek siis, niin biisissä lauletaan. Mä kyl tykkään molemmista. Me katottiin sunnuntaina se Cheekin leffa, Veljeni Vartija. Se oli oikeestaan leffana aika paska, mut samaistuin hyvin vahvasti ja se on ollut mulla unissa joka yö. Nyt kun oon miehen iltavuoron ajan täällä yksin, kuuntelen ikivanhaa Cheekiä täysillä ja yritän löytää biisejä, jotka merkitsee jotain. Kuten kaikki tietää, se sairastaa samaa paskaa ku minäkin, kakssuuntasta mielialahäiriöö. Ehkä sen takia eläydyin niin siihen leffaan, tjsp. En mä tiedä.

Sain sit ihan kunnon flunssan. Nokka vuotaa ja yskittää, kurkkukin kipuilee. Paskaa. Viime yönä jopa nukuin, sekin on yskimisen ja pahojen unien takia jäänyt aika vähälle viime aikoina. Unikuvia on taas kaks, kun pikku päikkärit siinä otin.. Syvä uni 0%, siitä on hyvä lähtee parantaan. 

Kuitenki oon vähä yrittäny olla reipas. Ajelin naapurikaupunkiin, kävin parissa kaupassa, vaihdoin chilille mullat, tiskasin ja viikkasin puhtaat pyykit kaappeihin ja kone on kännissä jo toista kertaa tänään, eli ripusteltukin kerran. WoW. Puita vois pian hakee aikansa kuluksi ja sit pitää keksiä joku sapuska, jota vois kutsua päivälliseksi. 

Jalka näyttää jo niin hyvältä, että uus WoW. Nyt ei enää kukaan voi väittää vastaan etteikö näyttäisi! Laitanpa kuvan niin arvioikaa. 

Oikeen isompana niin näkyy varmasti 😂

Mä en muista kerroinko, et otin osaa semmoseen SPR:n ystävätoimintaan. Siinä kaks naista kävi haastattelemassa mua tuossa taannoin ja eilen tuli tekstiviesti et olis joku löytynyt, joku Hanna. Ne tulis ens maanantaina, se työntekijä ja tämä Hanna, tutustumaan mun luo. Odotan innolla, mut jännittyneenä. Sehän voi olla ihan mitä vaan, mutta selviää vain yhdellä tavalla. 

Uudenvuodenlupaus on pitänyt, eli lenkille päivinä, joita ei ole merkitty kalenteriin punaisella. Myös tänään, vaikka siellä sataa ihan kaatamalla. Eilisestä lenkistä mulla olis kuvakin, se tulee tässä. Ja kyllä, kävin lenkillä flunssaisena, koska uudenvuodenlupaus hei!

Mulle tuli tänään hyvä mieli, kun välillä musta on tuntunut että haluaakohan tuo mies ihan oikeesti et me tytöt muutettais tänne, tänään on taas sellainen päivä, kun tuntuu et kyllä se haluaa. 😍 Käytiin siis sielä naapurikunnassa, joka sattuu olee mun kotikunta, haettiin sieltä mun kämpältä koirien ruokapakastin tänne. Huomenna tulee iso lihakuorma pakastettavaksi ja oltiin yhtä mieltä siitä, et ei oo mitään järkee viedä sitä sinne kämpille ja hakea vähän kerrallaan sieltä tavaraa tänne. Eniveis, tuntui hyvältä yhdessä kantaa kodinkonetta yhteiseen kotiin ja sillee. Nyt mun pitäis vielä pestä se ja laittaa pakastumaan.

Oliskohan siinä taas riittävästi jaarittelua tälle päivää 😅 Mun pitää vissiin lähtee röökilakossa olevalle miehelle hakeen röökiä ja viedä työmaalle, kun sillä siellä kuulemma palaa käpy. Ei se vielä pyytänyt, mutta oletan et kohta pyytää. Nyt meen kuitenki katteleen sitä safkaa, eli heipat!

Oho.

Pikku moksu. Lämmitin aamulla puuhellalla taloa. Sit laitoin viimeisen pesällisen palamaan ja aattelin et jos ihan hetkeksi ummistais silmiä ja nousis sit laittaan pellin kii. No, kuinkas kävikään... Mä nukuin melkein kolme tuntia ja kun nousin, ylläripylläri! Talossa sama lämpötila kuin silloin ennen kun edes aloitin lämmittämään. Eli, tuhlasin siinä sit kopallisen puita. Noo, eipä sille enää mitään voi, uutta valakiaa sit vaan.

Mulla on kurkku kipiä, ollu eilisaamusta. Valvoin taas puoli yötä yskiessä ja tunne on semmonen, niinku mä olisin just huutanu aivan suoraa huutoa, karjunut ja mitänäitänyton, jollekin semmosen tunnin verran. En kyllä tietääkseni ole, mutta aina kai sitä voi huutaa unissaan tjsp?

Pitäis varmaan vähä tehdäkki jotain. Tiskaamista olis ainaki ja Jidan turkkia pitäis vähän saksia, nyt kun sain vihdoin trimmisakset tänne eilen. Tiskiä olis läjä, ruuasta ei tietookaan, ääh. Nyt on jo liikaa kaikkee. Mulla on näin puolikuntoosena rajallinen määrä jaksamista.

Sitä mä vaan mietin, et kun tein uudenvuodenlupauksen käydä lenkillä joka ikinen arkipäivä, niin lasketaanko lauantait/aattopäivät kumpaanko ryhmään? Periaatteessahan ne on ihan arkee, mut toisaalta lauantai on kyllä viikonloppua. Jos mä nyt täsmennän tätä lupausta sen verran, et lenkkivapaata on ne päivät, jotka on kalenterissa merkitty punaisella. Olisko se hyvä?

Oliskahan meillä yhtää kuvia.. Tai siis olishan meillä kyl, alotetaan vaikka unikuvilla.

Onhan siinä yhteensä unta lähes riittävästi. Lähes. Syvääkin unta ihan silleen kivasti, se on hyvä asia. Tuntuukin ihan sillee levänneeltä kun tosta sohvalta nousin päikkäreiltä. Otin näköjään ss:t niin hassusti et kellonajat jäi pois mut ei kai se mitään..

Kinttukuvakin mulla olis. Se näyttää ja tuntuu jo tosi kivalta ja tänään aion ekaa kertaa pariin viikkoon mennä saunaan! Katotaan kuinka hyväksi/huonoksi ideaksi se osoittautuu..

Mä vähä nettishoppailin. Oli pakko! Ostin äitille joululahjaksi semmosen vihannesleikkurin, jossa on terävät terät joiden läpi vihannes painetaan ja sit on lohkoja ja suikaleita ja kuutioita. No siitä tuli jymymenestys! Äiti laittelee kuvia, kuinka kätevästi sillä saa tehtyä mitäkin ja mun veljet innostui heti et tollanen pitää saada. Nyt mä löysin sen netistä niin hyvässä tarjouksessa et en millään ilveellä voinut jättää sitä ostamatta! 😂

Mä oon täällä varsinaisena leskenä. Mies on töissä, tänään, lauantaina ja mä oon kotivastaavana. Ihan hyvänä semmosena, pakko se on myöntää, mut olis se sillee ihan kliffaa joskus viettää aikaakin tehden yhdessä jotain muutakin, ku illalla ennen nukkumaanmenoa kyylätä teeveetä tunnin verran.. 

Täs nyt on vaan paljon kaikkee, kun ruvettiin tekeen sisustusrempaa noihin pariin huoneeseen, tähtäimessä saada mun tavarat joskus siirrettyä tänne. Toisaalta haluun noi äkkiä kuntoon, mut toisaalta sit taas haluisin tosiaan vähän laatuaikaa. Ei sillä, remppahommat on kyl ihan mukavaa yhteistä tekemistä mut... En toista itteeni enempää 😅

Jaa-a, jos sitä menis katteleen niitä tiskejä.. Jee! Pai!

Prkl.

Maailman huonoiten nukuttu yö taas takana. Oon ollu hereillä ja kattonu kelloo vähän väliä ja kun herätyskello vihdoin soi klo 5.45 niin olin aiva et jeeeeee, saa lopettaa pyörimisen! Sit aloin miettiä et hetkinen, tässä on nyt jotain outoa. Kysyin mieheltä, aikooko se mennä töihin ja kun se kysyi et kuinka niin niin ihmettelin ääneen miks sillä ei oo ollu herätystä. Hyvin näppärästi pomppas pystyyn hänkin kun tajus että on viittä vaille töistä myöhästymistä. Tarina ei kerro, miksi kumpikaan miehen herätyksistä ei soinut...

Unikuva ei nyt oikein tiedä mistään mitään. Esim. Olin ihan satavarmasti hereillä kolmelta ja puoli neljältä, kun ihmettelin jälkimmäisellä kellon katselulla et miten aika voikaan mennä niin uskomattoman hitaasti. 

Mä sitten pääsin eilen lenkille! Hyvä mä! Ei kovinkaan kummoiselle, mut kunto on nyt taas niin rapistunut että tuokin jo kävi ihan työstä. Kyllä se ehkä siitä, kun vaan nyt pitää kiinni lupauksestaan lenkkeillä joka arkipäivä. Tänään kun vielä käy niin sitten on kolme vapaata! 

Ai niin, mun piti selittää toi otsikko. Mulle tuli tänään rahaa, mutta perkeleen laskupino nielaisi nekin. Mulla oli siis huomattavasti enemmän laskuja kuin mitä odotin, eikä ne ees tuohon vielä loppunu. Suunnittelin jo mummojen ryöstelyä sateenvarjolla uhaten, mut sit muistin että mulla on vielä vähän matkakorvauksia hakematta KELAlta. Täytin hakemukset ja nyt ei auta ku toivoo et päätöksiä tulee nopeesti. Ärsyttää, kun ollaan tänään menossa naapurikaupunkiin ostoksille ja mulla taas niin huono tilanne et en uskalla ostaa mitään ennen kun se matkakorvauspäätös tulee... 

Tänään pitää myös kammata koirat. Huom: En sanonut "pitäis" vaan "pitää". Ei oo vaihtoehtoja tälle asialle. Pitäis käydä kylällä hakemas ketsuppia, koska lounaaksi on makaronilaatikkoa ja ketsuppi on hyvin vähissä. Joo, on se viisasta ajaa 10km sinne ja toiset takasi ihan vaan ketsupin takii mut... 😅

Taidanpa kuitenkin alottaa koittamalla, saisko sitä vielä hetkeksi nukahdettua. Eli krooh-pyyh ja heips!

Uus vuosi

A

Syy tähän löytyy unikuvasta, tuli nimittäin vähän kuorsattua sen jälkeen kun mies lähti töihin. Kas näin:

Mä tein ekaa kertaa eläissäni uuden vuoden lupauksen. Mä lupasin, et tänä vuonna 2020 mä käyn joka vitun ikinen arkipäivä jonkinmoisella lenkillä koirien kanssa. No, tänään olis arkipäivä, mut kuten alussa kerroin, motivaatiokerroin on 0-...

Kinttu-kuulumiset! Jalka voi oikein mainiosti muuten, mut sitä kutittaa ihan simona. Vaikka se onkin ihan ristuksen ärsyttävää, niin uskoisin olevan ihan hyvä merkki. Tässäpä parit otokset:

Ekä eiliseltä, toinen tänään. Ihan huimaa edistystä!

Ei kai mulla sit muuta.. Ei mulla oikeen ollu mitään asiaa 😅 Mut heipat!