Palovamma voi hyvin. Tuollaaseksi se varmaan jää, mut arpiahan mulla on koko kokoelmallinen jo valmiiksi. Kintusta kuva tässä:
Sit mulla on viä yks kuva, unikuva pitkästä aikaa. Mies on tällä viikolla tullut töistä niin myöhään, että mä meen nukkuun jo ennen kun se saapuu. Koirat tietenki herättää mut sitte ja aina yhtä helppo uudestaan saada unta. Ei vaan voi minkää ku en jaksa valvoo nii myöhään... Aika rauhallinen yö kuitenkin kaikenkaikkiaan.
Siitä SPR-ystävästä, se oli aika pettymys. Tai siis tää Hanna vaikutti ihan mukavalta ja sillee, mut mut.. Mä luulin et niiden tarkotus on yhdistää kaksi yksinäistä sielua, eli "ihan tavallisia" ihmisiä. Olin väärässä. Tää olikin semmonen, et se on käynyt jonku kurssin ja nyt tekee vapaaehtoistyötä jonkun säälittävän, yhteiskuntaan kelpaamattoman erakon ystävänä. Eli, jos me mennään sinne lenkille mistä sovittiin, niin mä sanon jälkeenpäin käyneeni kaverin kaa lenkillä ja se sanoo tehneensä vapaaehtoistyötä punaisen ristin nimissä.. Ei kuulosta kovin kivalta.
Eilinen riita päätyi sitten taas siihen, että ei vaan jaksettu enää. Ei me nyt saatu kompromissia niistä kisoista parin viikon päässä, mutta ainakin saatiin se riitely jo lopetettua. Se on alku. Sit läheteltiin paljon sydämiä ja kerrottiin rakkaudesta toinen toistamme kohtaan. IhQa 😍 Jomman kumman tai parhaassa tapauksessa molempien olis varmaan syytä hankkia rajoitin, kun käy niin kierroksilla pikkuasioista 😅
Jaa-a, kai sitä sitten taas. Hellan pesään valakia ja pakastinta siivoomaan. Kaikenmoista jännää tekemistä tässä taasen olis, kun vaan jaksais. Kuitenkin, son moro!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti