Tai oikeastaan niitä iltoja, kun on taas miettinyt päänsä niin puhki, ettei jaksa enää. Mietinkö mä eilen jotain sen tyylistä miekkosen tänne tuloon liittyen, kun "mitäköhän siitäki tulee". No, nyt mä tiedän: ei mitään. Se jäi matkalle, kavereiden kans dokaan. "Onhan nyt pikkulauantai!"
No, tälläinen pieni vastoinkäyminen sai sitten miettimään koko tätä elämää, ja aikani jahkailtua tulin lopputulokseen, että paskaahan tämä on. Yllätyittekö?
Tää on niitä päiviä, jolloin ei voi olla miettimättä miten kivaa olis, jos ei huomenaamuna enää heräisikkään. Niitä, joina tekis mieli nostaa iltalääkkeiden annostus noin 3000-kertaseksi. Niitä, jolloin musta ei oo tarpeeksi tumma väri kuvaamaan ajatuksia joita pääkopassa taas liikkuu.
En mä jaksa enää kirjottaakkaa, meen kai tästä katteleen jotain iltapalaa. Tai jotain... Öitä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti