Kävin sielä neuvolas. Juteltiin pitkään, mut ei se silti osannut sanoa mitään järkevää mun ongelmaan. Kehotti vaan syömään myös aamu- ja välipalan päivällisen ja iltapalan lisäksi. Lihaskuntoreeniä pitäis tehdä ja ennenkaikkea lopettaa ressaaminen. Mun elämäntavat on kuulemma röökiä ja harvoin syömistä lukuunottamatta niin terveelliset, et ei hän voi edes ehdottaa mitään muutoksia. Se paino lähtee sit jos on lähteäkseen... Pilleriasiaakaan en saanut hoidettua, sitä varten piti varata aika toiselle terveydenhoitajalle. Vois melkein sanoa et paska reissu mut tulipa tehtyä.
Mä sit sain vahingos eilen jotain aikaseksi. Tyhjäsin tiskikoneen, käärin puhtaat pyykit kaappiin ja pesin koneellisen pyyhkeitä, ruuanlaitto. Kävin neuvolas ja ruokakaupas, ostin pesuhuoneeseenkin uuden maton, pentureenit jaja.. No, olihan siinäkin jo jotain. Tänään pitäis kammata koirat, imuroida, käydä vakuutusyhtiöllä ja radalla. En vaan tiedä missä järjestyksessä noi olis järkevintä suorittaa. Tai no sen verran tiän, et koirien kampaaminen on eka, mut imuroinko ennen vai jälkeen radalla käynnin... Siinäpä vasta pulma.
Reenit pentusen kanssa meni taas oikeinkin hyvin. Me ollaan nyt taidettu löytää semmonen yhteinen sävel tähän hommaan! Se pysyy aika hyvin kontaktissa ja oppi eilen monen monen yrityksen jälkeen maahan-käskyn. Sitä olis tarvinnu ja on yritetty jo monis reeneis ennen tätäkin, mut parempi myöhään kuin.... 😁 Ens viikolla pitää kuulemma ottaa näyttelyremmi mukaan. Viimeiset reenit, byhyy! Mut ainakin viimeinen aihe on kinostava ja tarpeellinen..
Me ollaan opittu nois reeneis tosi paljon, ollaan kehitytty. Parilla ekalla kertaa olin jo valmis luovuttamaan ton kans, mut kun sitkeesti jaksoi yrittää niin upposhan tohonki kalloon jotain. Silloin kun ne alkoi 5 viikkoo sitten, se osas odottaa lupaa, tulla luo ja kaikki hoitotoimenpiteet sujui. Eli vaikka on ollut noita iskän juttuja hoidettavana paljon ja kaikkee häslinkiä, eikä jaksanut/ehtinyt keskittyä koiraan, niin sen verran kuitenkin että arjessa pärjättiin.
Nyt se osaa jotenkuten (jos sitä huvittaa) käskyt seiso, istu, maahan, paikka, sivulle, mennään. Näyttelyesiintyminenkin luonnistuu jo aikas vahvasti ja lenkkeily on taas mukavampaa kun hihnakäytös on suht nättiä. Näitä pitäis vielä vahvistaa että se menis aina käskystä, nyt pitää olla makkaraa ja kärsivällisyyttä vielä.
Vähä ahdistaa. Pitäis sitä aamupalaa ja mul on kyllä smoothievärkit, varmasti tulis hyvää, mut kun... Syömisestä tulee massu täyteen ja se tuntuu inhottavalta. Paljon mukavempi olla syömättä. Mut ku pitäispitäispitäis.
En mä sit mennykkää pyörällä sinne neuvolaan, kun jumitin koneelle enkä olis enää ehtiny. Lainasin ystävälle vähän rahoja ja hänen toiveestaan kirjoittelin velkakirjaa ja kirjoitin sitä vielä silloin kun olis jo pitäny lähtee. Jospa tänään sinne vakuutusyhtiölle polkis? Sinne ei oo niin pitkä matkakaan. Passikuvassakin pitäis käydä ja hommata passi. Se saattaa olla tarpeellinen ens kesänä, jospa vaikka Jida lähtis ulkomaille näyttelyyn. Ei sillä oo Suomesta enää muuta saatavana kuin se yks CACIB ja sehän me haetaan Seinäjoelta ens kuun lopussa, eikö? Joo.
↑ Ovela kappale, joka alkoi eilisestä neuvolakäynnistä ja päättyi kansainvälisiin koiranäyttelyihin. 😂
Jees. Kai sitä vois nostaa koiran pöydälle. Kerkiää täs kivasti kammata molemmat ennen ku pitää lähtee. Siijuu!
Kiitos :)
VastaaPoista