Käsittämätöntä

Mul on nyt n. 1,5 vuoden ajan ollut "ystävä". Ystävä lainausmerkeissä, koska se on ihan sekopää! Mustasukkaisuutta, omistushalua, vainoharhoja yms.. Ollaan siis juteltu vaan Facessa, kerran puhelimessa, mut ei olla tavattu ja luojan kiitos mun osoite on salainen jo exän takia! Se kilahti lauantaina siitä kun olin pe dokaamas kavereiden kans. Vaati saada tietää mitä oon tehnyt ja kenen kanssa, nukuinko yksin yms... Mä sitte eilen sanoin sille asiasta että jäi vaivaamaan. Tää on niinku mitää ei olis tapahtunu, ihmettelee vaan et miks mä oon vihanen! "Aina välillä sitä tulee skitsoiltua", se sanoi. Siis say whaat? Se oli juonu 4 kaljaa silloin, siitä se johtuu. "En kai mä nyt sekavia puhu tahallani"... Yeah.

Mä ihmettelen tätä, koska mä en oo koskaan osoittanut minkäänlaista romanttista tai seksuaalista mielenkiintoa sitä kohtaan. Oon lukuisat kerrat sanonut että pidän sitä ystävänä, ota tai jätä. Aina se lupaa et se riittää sille ja aina se sen rikkoo tollasella ihme skitsoilulla. Eilen mulla sitten kilahti ihan lopullisesti. Aloin jo melkein pelottaa itteäni, niin kamalan rumasti mä sille laitoin. Haukuin sen ihan pystyyn ja loukkasin kaikilla mahdollisilla tavoilla. Ja mitä sanoo tämä: "Ollaanko silti vielä ystäviä?" "Tämä vaan puhdistaa ilmaa!" Viimeistäänkin nyt on todistettu, et se jätkä on ihan vitun sekasin. Lupasin et mä mietin asiaa, niin 4 minuutin päästä tuli viesti "joko mietit?" Aaarggh!

En mä taida pystyä siihen enää. Mun aivoja vihloi eilen niin pahasti, et en taida päästä yli siitä. Ja onhan se nyt tullut jo todistettuakin että ei se siitä miksikään muutu. Pyytää anteeksi ja lupaa parantaa tapansa, hetken aikaa menee aina hyvin mut sitte taas. Sille anteeksi antaminen on varmaan aika pitkälti sama asia kuin jos hakkais omaa päätään seinään. Itte saa kuhmuja ja mustelmia, toiselle ei käy kuinkaan. Estonapille siis käy tiemme. Voisin mä viä laittaa sille jonku viestin ennen sitä... Ehkä.

Iloisempiin aiheisiin: Mä oon päättänyt että nyt elämä muuttuu! Uuden elämän eka päivä on tänään. Mä aion:
-Syödä säännöllisemmin. Tänään jo aloitin aamupalalla, laitoin smoothien illalla valmiiksi blenderin kippoon, aamulla vaan sekasin ja ääntä kohti. Ens kerralla pitää muistaa, että tarvii ottaa parit kahvihörpyt hammaspesun ja juoman välissä, koska hammastahnan raikastamassa suussa mansikkajuoma ei ollut kovin miellyttävä kokemus. 😁
-Lisätä vedenjuontia.
-Alkaa taas lenkkeillä, mikä toki nyt on mahdotonta, koska ulkomittari näyttää -21,8 astetta ja koirat alkaa nostella kinttujaan jo ihan lyhyelläkin kävelyllä. Pitäis ostaa tossut, mutta kun ei ole tässä kuolleessa cityssä lemmikkiliikettä enää. Mutta jos ottaisikin pilatesrullan käyttöön sisällä näinä päivinä kun lenkkeily ei oo vaihtoehto,,, Tai sit lähen Sjoelle shoppailee tänään.
-Irtisanoa elämästäni myrkyllisiä ihmisiä, kuten edellämainittu herra ja yks herra josta tykkään mut joka haluaa vaan yhtä asiaa ja sen toteamisesta tulee aina paha mieli. Ei enää.
-Mä sain mun kodin eilen puunattua kiiltäväksi, nyt aion alkaa pitääkkin sen siistinä. Jos joka päivä tekee jotain pientä sen eteen, niin ei tuu sitä kaaosta jonka siivoomisen aloittaminen on täysin mahdotonta.
-Vähentää kaljanjuontia huomattavasti.
Olisko siinä jo alku? Uuden elämän alku.

Unet! Illalla niin paljon ajatuksia että en meinannut saada nukahdettua, mutta lopulta sitten kuitenkin. Aamulla antibiootille heräsin ja sit kasilta ylös. Okei, vähän kasin jälkeen. Ihan hyvän mittanen yö. Unikuva!

Niina tulee pian. Voi että miten mun onkaa ollu ikävä! Not. Mutta parempi sekin kuitenkin on ku ei mitään, uskoisin. Voinhan mä aina heittää sen pihalle jos sattuu tuntumaan siltä. 😂 Vois käydä nakkaamas auton lämmitykseen, jos tästä johonki on menossa. Jees. Pai!