torstai 24. tammikuuta 2019

Pasmat, sekaisin.

Normaalina aamuna mä nousen sängystä, käyn pissalla, otan lääkkeet, pesen hampaat, laitan kahvin tippumaan, puen, vien koirat ulos, ruokin ne, otan kahvin ja aamupalan ja istun koneelle, katon uudet viestit ja Facen ilmoitukset ja alan kirjoittamaan blogia. Joka ikinen aamu just noi samat asiat just tossa samassa järjestyksessä. Tänäänpä viestien ja Facen jälkeen aloin etsimään sitä uutta ranneketta ja sittenhän pasmat oli ihan sekaisin eikä kirjoittamisen aloittamisesta meinannut tulla sitten yhtään mitään.

Otin illalla vähän bentsoja nukahtamisen edistämiseksi ja taisinkin sammua saman tien kun sänkyyn menin. Aamulla meinas toi herääminen taas olla melko työlästä, mutta onnistuinpas.


Eilinen oli hyvä päivä monesta syystä. Mä listaan ne nyt tähän.
-Sain ajan Seinäjoelle psykiatrille kun ei täällä Kauhajoella moista ole. Kahden viikon päästä sinne siis.
-Mulla olis ollu hammaslääkäri just samaan aikaan. Soitin siirtääkseni ja pelkäsin et se menee johonki juhannuksen tienoille, mutta se siirtyikin vaan kaksi päivää.
-Hain maksusitoumuksella läjän lääkkeitä ja alkuomavastuu täyttyi sillä!
-Sain vihdoin myös mahansuojalääkkeet (antibiootin takia), joihin mulla ei oo ittellä ollu varoja.
-Sossusta tuli kirje, että ne maksaa puolet Seinäjoen sairaalalaskusta! Pessimistinä varauduin pahimpaan, eli kielteiseen päätökseen, mutta toisin kävi!

Illalla kävin heittämäs ystävän tuonne 50km päähän ja ajokeli oli varsin mahtava. Urat tiessä, irtolunta, sataapöllytti lunta jne.. Oikein mukavaa. Hengissä selvitty enivei.

Tänään olis ohjelmassa kuskata äitin miestä ja käydä itse diakoniatoimistossa ton lopun sairaalalaskun kanssa. Tänään olis nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien kahvila, sen kotikuntoutusmestan järkkäämä ja mietin et pitäiskö sinne hetkeksi mennä ennen kun on noita asioita. Illalla reenit hallilla. Mulla oli ratavarauskin tälle päivää, mutta oli pakko perua, en mä millään kerkiä joka paikkaan. Mikä on tietysti harmi, mut kun mua on vaan yks..

Huomisesta tulee jännä. Pitää nousta jo antibioottiherätykseen, eli kuudelta, koska auton pitää olla kasilta korjaamolla. Ei korjattavana, vaan siihen asennetaan vetokoukku. Koska mä haluun. Voisin toki kysyä josko herra korjausherralla olis aikaa kattoa kosketushäiriöistä takavaloa samalla. Vasen takaparkki palaa, jos lampunkannasta pitää kädellä kiinni. Ovelaa, eikö! Soviin tässä juuri iskän avovaimon kanssa, et kun hän sattuu asumaan aika lähellä korjaamoa, et meen sinne kaffittelemaan siksi aikaa. 1,5-2h siinä vissiinki menöö.

Nyt pitäis alkaa funtsia, mitä lounaaksi. Lounasaika lähenee uhkaavasti eikä mulla oo mitään hajua, mitä aion kokata. Jos ostaa koko viikon safkat kerralla, niin alkupäivinä on ihan liikaa vaihtoehtoja! Kanasalaatti? Tonnikalasalaatti? Kalapuikkoja ja muusia? Ööö... Perunaa ja lihapulla- tai nakkikastiketta? Mitähän muuta tuolta löytyiskää... Pitänee irrottaa perseensä tästä tuolista ja mennä suunnittelemaan. Pai!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti