Eilenaamulla kirjotin niin pitkän tilapäivityksen aiheesta vuosipäivä, että en sitten jatkanut samaa tarinaa enää blogissa. Eilenhän oli siis Fian ensimmäinen synttäripäivä ja vuosi iskän kuolemasta. Päivä meni aiva sillee hyvin. Aamupäivän itkustin, mut sit ystävä jälleen kerran pyysi mua kuskaamaan sen ja yhden toisen autokaupoille ja lähdin ettei tarvitsisi olla yksin. Siinä menikin mukavasti aika, kun samalla tapasin yhden tyypin johon oon tutustunut kakssuuntasten ryhmässä.
Soitin sitten illalla pikkuveljelle, et en voikkaan myydä ranneketta. Vaikutti ymmärtäväiseltä, vaikkakin pettyneeltä. Mut enhän minä voi sille mitään, että uniseuranta ei toimi tässä uudessa, ei nimittäin viimeyönäkään. Lupasin käydä perjantaina Seinäjoella, jos vaikka reffattais äitin tykönä, kun se tulee lomille sieltä armeijasta.
Pitäis käydä kaupassa. Laitoin ruokaketjun ryhmään ja sieltä tuli paljon hyviä vinkkejä, mitä ihminen syö. Nyt kun vetää lämpimän ruuan kahdesti päivässä, niin on pakko uskaltaa kokeilla jotain uusia ruokia, kun aina samat tulee korvista pihalle. Listalla on mm. Kaalikeittoa ja uunimakkaraa sekä täytetyt paprikat.
En tiedä jaksanko listata tälle päivää mitään muuta kuin tuon kaupassakäynnin ja ruuanlaitot. Illalla on reenit, sinne menen ja taidan ottaa taas tällä kertaa molemmat hauvat mukaan. Ehkä. Onhan siinäkin jo ohjelmaa...
Diakoniasta soitettiin eilen ja ne maksaa sen toisen puoliskan siitä sairaalalaskusta! Nyt on hyvä mieli kun ei sitä enää tarvitse murehtia 😊 Tuli polimaksu siitä täysin turhasta käynnistä sielä perinnöllisyystutkimuksessa, jota ei tehty. Ihan turhaa rahanmenoa taas, mut eipä sille mittään maha.
Joo. Ei kai mulla sit muuta.. Heipat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti