Voitteko kuvitella mun kirjottaman blogitekstin ilman uni- tai urheilukuvaa? Koska tästä tulee semmonen. Katotaa kui onnistuu! Unikuvaa ei oo kello jostain syystä halunnut luoda ja urheilla en voi koska tauti. Tai kattoo ny.
Kävin aamulla siä labras ja leukkarit oli vähä kohollaan, nestearvo hivenen alakanttiin, mut ei mitään hälyttävää. Kun mulla nyt kuitenkin on se mahataudin tapanen, niin sain paljon ohjeita. Ei kiinteetä ruokaa tai maitotuotteita, edes laktoosittomia, rasittamaan suolta. Imodium Plus -lääke Precosan tilalle. Huomenna lisää verikokeita: Sokerit, keliakia-koe, maksakokeet, kolesteroli. Osa siksi että maha on sekaisin ja osa siksi, että paino nousee vaikka kaikki syöty tulee läpi.
Tää on nyt vähän niinkuin mehupaasto. Ostin sokerittomia mehukeittoja ja keitin riisipuuron kauramaitoon. Miehelle tein eilisen muusin kylkeen murekkeen ja kuolasin vieressä kun se sitä söi. Reilu meininki! Illasta tulee vaikee, kun oon tottunut syömään aika tukevan, suolaisen iltapalan ja nyt pitää pärjätä mehukeitolla. Ja pitää muistaa alottaa täyspaasto viimeistään ysiltä, kun pitää mennä ravinnotta sinne labraan.
Ihmisen mieli on jännä. Normaalioloissa mä voin ihan hyvin skipata aterian tai parikin, mutta nyt kun mun pitää tehdä niin, niin on mukamas koko ajan nälkä. Totuttautunu jo niin hyvin kai siihen et vähintään 4 ateriaa päiväs niin huono sitä yhtäkkiä on mennä muuttamaan...
Kai mä meen sohvanvaltaukseen. Pakko se on yrittää ottaa vähän lepoa, vaikka pää ei haluis. Pää haluis vaan tehdä jotain, mut sitä ei aina oo pakko kuunnella. Joten ei kai siinä muuta ku heipat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti