Sain melkein eilen sosiaalisuusmyrkytyksen. Aamulenkillä naapurin mummo halus jutella siitä miten pentu on kasvanut. Sit käytiin Fian kans mun omaa mummua ilahduttamas ja kyllähän se tykkäs. 😊 Yks kaveri oli kyläs melkein pari tuntia ja vähän myöhemmin ystäväkin kyläili. Kaupassakin kävin ja multa kysyttiin paperit kun ostin röökiä. Paljon kaikkee, rankkaa, mut tavallaan ihan mukavaa vaihtelua yksin olemiselle.
Ilta menikin sitten koirien pesuun ja föönaukseen. Oikeesti kyl selvisin ihmetyksekseni operaatiosta about kahdessa tunnissa! Rankkaa puuhaa on sekin, mutta ihan mukavaa. Onneksi aloitin ajoissa, niin ei mennyt kovin myöhälle. En oo ihan täysin tyytyväinen työni tulokseen, jäi vähän kikkuroita. Jos kastelis suihkepullolla ja föönais uudelleen.... Tai jotain.
Vaikee kirjottaa kun pääs pyörii vain kaikki mitä pitäis muistaa pakata mukaan. Kengät, jakku, eväsleipä, energiajuomaa, vettä... Numerolappu, rokotustodistukset ja rekisteripaperit... Kampoja, harjoja, näyttelyremmiä, nameja... Pitäis varmaan oikeesti ruveta jo pakkaamaan niin ne olis sit valmiina. Ohan täs nyt kyl 3 tuntia vielä aikaa muistaa mitä meinas unohtaa.
Tulee jännä päivä. Fia on ainut pentu ja Jida ainut valionarttu. Meillä oikeesti vois olla hyvät tsäänssit pärjätä sielä, mut en kyl silti uskalla toivoa liikoja. Jidan turkki on kuitenkin vielä kesken pentujen jäljiltä. Kasvattajalla todennäköisesti on hyvä päivä, kun neljä kuudesta nartusta kantaa sen kennelnimee + 1 uros + 1 pentu. 13 Tibbeä yhteensä ja 6 on "omia".
Ei kai täs auta muu kun alkaa toimia. Pakata, ulkoiluttaa koirat, kattoo sitä fööniä jos tarvii, tehdä eväät, keittää lisää kahvia ja mahdollisesti syödä aamupalaa. 2,5h aikaa. Moip!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti