maanantai 22. lokakuuta 2018

Ei onnaa

En onnistunu heräämään. Katoin koko eilispäivän tabletilta teeveetä makkaris ja ysin jälkeen laitoin sen kii ja rupesin nukkuun. Iisipiisi herätä kasilta ton jälkeen, eiks vaan? No vittuku ei. Kuva juksaa sen verran, et oon torkuttanu kelloa koko aamun, enkä suinkaan nukkunut noin tiiviisti, mut laitanpa sen  silti.


Tikkakisat meni aivan hyvin, jos nyt niin sanois. Sija 7/28. Sinänsä vähän ärsyttää, et mulla olis oikeesti ollu tsäänssi kärkikolmikkoon, mut kaks mun viimeistä heittovuoroa oli vähintäänkin ala-arvoisia. Mut ei sille minkää voi... Ainakin ihan sillee vähä parannusta viime vuodesta, jolloin olin sijalla 12/22... Ollaan tyytyväisiä siihen. 😊

Sit meni kunnon läskeilyksi, kun lauantaina join 11 kaljaa ja energiajuoman, yhteensä lähemmäs 2000 kaloria. Sunnuntaina mun oli saatava pitsa, josta on vieläkin puolet syömättä. Oon kyllä yrittäny, mut ei oikeen uppoo ku pieni pala vaan kerrallaan. Saattaa olla et en saa sitä vielä tänäänkään syötyä, tosin jos niin on niin se kyllä lentää mäkehen. En mä huomenna enää sitä syö, tulee jo korvistaki pihalle.

Tekemistä olis vaikka muille jakaa. Pyykkiä, imuria, tiskikonetta... Ei huvita. Radalle meen, kun varaus on, mut en kyllä muuta. Sauna olis aika kova sana kyllä, vähän nihkeen nahkee olo viikonlopun jäljiltä. Varmaan ratailun jäljiltä vielä enemmän. Noo, kattoo sitte miltä maailma näyttää kun kotiutuu.

Kävin haudalla kisojen jälkeen, eli puolenyön jälkeen, eli sunnuntaina, eli iskän syntymäpäivänä. Vein kynttilän. Oli hienon näköstä kun oli ihan pimiää ja paljon kynttilöitä. Pitää soittaa sinne kiviveistämöön että koska se kivi asennetaan, nyt sielä oli edelleen se valkoinen risti. Eipä se vastannu.... Tylsimys.

Mä yleensä lopetan tekstin sanomalla "kai sitä vois....". Nyt mä en tee niin. Vai teenkö sittenkin? Kai sitä vois mennä röökille ja sen jälkeen jatkaa olemista tekemättä mitään. Joo, hyvä idea. Pai!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti