sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Supersankari (vähintään)

Eilinen oli hyvä päivä. Sain laitettua ruuan ja syötyä sitä, pesin 4 koneellista pyykkiä, heitin kaverin Jalasjärvelle, pesin koneellisen tiskiä ja tyhjäsinkin koneen. Käytiin kaupassa kahdesti, eka Lidlissä ja sit S-Marketista hakemas ne mitä mä onnellisesti unohdin. Kampasin koirat ja askeliakin tuli tarpeeksi. Kaikin puolin onnistunutta.

Mä sanoin silloin pari päivää sitten, et jos mulla olis lapsia niin en antaisi niitä mulle hoitoon. Nyt kun tässä aikaa on kulunut, niin mietin et miksei. Täähän sujuu varsin mallikkaasti. Ei tästä kyllä silti tapaa ole tulossa. Vaikka toi on iso tyttö jo ja osaa viihdyttää itseään, niin on se vaan silti rankkaa. Varsinkin siltä osin, et toi on kova puhumaan ja sosiaalistuminen vaatii multa paljon ja ottaa voimille.

Unoset meni aivan hyvin. Illalla väsyn tuleminen kesti, mut kun tarpeeksi odotteli ennen sänkyyn menoa niin uni tuli aika nopeesti. Herääminenkin kerranki sujui.


Mä sain syötyä aamupalan! Tai siis juotua, taas. Kreikkalaista jugurttia, täysjyväviljahiutaleita, mansikoita, mustikoita ja mehua. Laitoin ne taas illalla blenderin kippoon valmiiksi, niin aamulla sai vaan ottaa sen jääkaapista ja pyöräyttää muusiksi. Ja hyvää oli 😊

Tänään olis ohjelmassa mätsäri Teuvalla. Ajattelin ilmottaa molemmat ja jos toi muksu haluaa niin saa mennä Jidan kans lapsi&koira-kehään. En oo vielä puhunu sille koko mätsäristä mitään, vien vaan sen paikalle mukanani ja kysyn sit vasta sielä et haluuko mennä kehään. Tää on vähän niinkuin yllätys, en tosin tiedä kuinka iloisena se sitä pitää. Mutta yllätys se pettymyskin olis, eiks vaan! 😁 Lujaa se odottaa ku sanoin sille eilen et tänään ulkoillaan. Kysyi äsken et eiks me mennäkkää pihalle... Tunnin verran nyt joutuu odottelemaan vielä.

Pukeutumisongelma. Sielä on aika lämmin ulkoilupuvulle, mut en haluis muita vaatteita sotkea sielä hiekkakentällä. 16,2 näyttää mittari ja aurinko paistaa. Tuulta tosin on aika reilusti, joten ehkä se ulkoilupuku vois olla. Ehkä. Hankilaa. Saishan ne farkut toki pestyä, mut mut... Toi mun pyykinpesu on vähä semmosta säätöä, kun pari viikkoo menee pesemättä mitää ja sit pitää pestä monta koneellista kerralla. Eikä mulla oo ku kolmet käyttökelposet farkut, niin ei niitä oikeesti viittis sotkea pyykkikoriin makoilemaan ikuisuudeksi. Eli ulkoilupuku, paistuu sit jos paistuu.

Mul on huomenna se ravitsemusterapiakäynti, keskussairaalassa klo 10. Pitää olla puol tuntii etukäteen paikalla et kerkiää ettiä sieltä sokkelosta oikeen osaston. Tunnin saa varata matkaan, eli lähtö viimeistään 8.30. Sitä ennen pitää hoitaa koirat ja juoda paljon kahvia. Herätys siis klo 7.00.

Jees. Aika ruveta valmistautumaan lähtöön. Sii juu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti