Tänään soi jo kerran käytetty biisi päässä. Pitää keksiä jotain muuta.
Eilinen ei ollu ihan turha päivä. Sain roskat, tiskit ja tölkit kerättyä pois. Pesin koneellisen lakanapyykkiä ja purkasin reissutavarat ja ostostelukassit. Sit mä vahingos tilasin älyvaa'an. Se on saman merkkinen ku tää ranneke ja sen saa Wi-Fillä yhdistettyä tohon samaan sovellukseen mitä rannekekin käyttää. En malta odottaa et se tulee!
Sit mä viel soitin Telialle ja tuli hyvä mieli. Kun koneen oletusasetusten palautus ei merkittävästi nopeuttanut eikä helpottanut nettiselailua, tein nopeustestin ja se antoi latausnopeudeksi 17,5mbps. Liian hidasta, mul on kiire. Se katteli mun tietoja sielä ja totes et mulla on vanhentuneet laitteet täällä. Nyt se sit postittaa mulle hybridi-reitittimen, joka käyttää ADSL ja 4G yhteyttä kumpaistakin. Nopeuden pitäis olla 20-100. Laitteiden toimitusmaksu on 30€ mutta kuukausimaksu tulee pysymään samana kun nyt noilla museovehkeillä. En malta odottaa sitäkään!
Musta on tullu jotenki erilainen. Ennen mä olin hidas ja harkitseva, en tehnyt mitään ilman suunnitelmaa. Nyt kun mä saan jotain päähäni, niin sen pitää tapahtua justhetitälläsekunnilla. Mä en oikein nyt tiedä tykkäänkö mä tästä muutoksesta... Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja siinä säästyy rahaa, vaivaa ja tulee vähemmän ongelmia. Nyt kun on suinpäin ryntäilemäs joka paikkaan yhtä aikaa, tulee jälkeenpäin olo et olikohan toi nyt järkevää. Jos olis miettiny etukäteen niin ei tarvis miettiä jälkikäteen. Ja toi maltti. Ei oo mun juttu. Ystävä mua aina yrittää muistuttaa siitä, mut heikoin tuloksin..
Fian treenit meni eilen hyvin. Se on nyt 8,5kk vanhana aika lähellä jo näyttelykoiraa. Musta tuntuu et kasvattaja vähän loukkaantui, kun se alkaa vetää näyttelyreeniä ens viikosta alkaen torstaina klo 19 ja mä sanoin et toi aika ei oikeen sovin mun ja koirien vuorokausirytmiin. Se vastas vaan et "joo."...
Lupasin ottaa pennun viikonlopuksi hoitoon. Semmosen 8v. Ihmispennun. Ku kaveri kysyi otanko, sanoin semmosen hinnan, mitä oletin et se ei haluis maksaa. Oletin väärin. Nyt pitäis sitten orientoitua keksimään jotain viihdykettä. Mä oon niin vitun hyvä lasten kans et huhhuh. Jos mä olisin äiti niin en antaisi lapsiani mulle hoitoon 😂 Ei oo kii osaamisesta tai käytännön jutuista, mä kyl pystyn siihen, mut niinkuin lapsen äitille sanoin, mua ei vois vähempää kinostaa.
Mä en oo syöny koko viikolla, paitsi tiistaina, muuta kuin iltapalan. Tiedän kyllä, että iso syy mun jaksamattomuuteen on just siinä, mut en mä voi sille mitään et ei vaan tee mieli! Tiistaina kun olin äitillä ja valmis ruoka suunnilleen kannettiin naaman eteen, nii sit sain syötyä. Ei vaan oo nälkää eikä ruokahalua, niin vähäisintäkään vaivaa ei syömisen eteen jaksa nähdä. Poikkeuksena just illat, koska Olanzapiini ja Seroquel syötättää. Eilen punnitessani olin lihonu viime viikosta 300g. Se johtuu viikonlopusta, kun vähien unien takia tuli litkittyä energiajuomaa kaksin käsin ja söin pitsan. Kunnon rasvalätyn. Noo, ens viikolla sit tulosta.
20min niin Mari on täällä. Jännittää. Jos mä nyt jostain syystä en onnistu pääsemään sen kans yhteisymmärrykseen, niin multa loppuu vaihtoehdot. Niina kyl sanoi et jos sen Marin kans ei tuu toimeen niin ei sitte kenenkää, mut saappa nährä.
Unet meni kerranki oikeesti hyvin ja nousin ensimmäiseen herätykseen! Ei torkkua! Vähä nyt jäi siitä normaalista 10 tunnista mut se ei ehkä ole huono asia. Ehkä.
Melkein kävin aamulenkillä. Vain melkein, koska noin 300m kävelyn jälkeen tuli koira vastaan niin tein uukkarin. Ei ollu nameja mukana enkä halua epäonnistuneita ohituksia, joten ei ohiteta ollenkaa. Käännyttiin sit tosiaan takasi ja tultiin kotio, kun koirat kerkis jo tuolla matkalla asiansa tekemään. Tänään radalle kunnon lenkille ekaa kertaa tällä viikolla. On kyllä tän viikon raportti taas surullista katottavaa tiistaina. Jäi joku kestoväsy viikonlopusta, joka nyt vasta alkaa hellittää.
Tänään on siivottava. Viikonloppuna ei kuitenkaa jaksa ku se muksu on tiellä ja sunnuntaina on mätsäritkin. Mä oon nyt koko viikon lykänny, mut enää ei voi. Nyt siis toimintaa, vaikkahan sitte väkisin. Sit kun Mari lähtee, niin mä en istu takasi koneelle, vaan teen jotain. Järkevää. Nyt mä meen vielä röökille ennen reffejä. Pai!

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti