tiistai 25. helmikuuta 2020

Housut?

Se, kun malttais pysyä housuissansa! Mä sain eilen vanhan kämpän takuuvuokran takaisin ja nyt kun mulla on rahaa, niin kuluttaahan sitä haluais, tottakai. Varsinkin jos on sekarissa ja muutenkin menottaa...

Tää on jotain ihan hupsua. Eilen ensin istuin koneella ihan koomassa, tekemättä mitään järkevää, puo homeessa kaks tuntia. Ruoka-aikakin venyi sen takia. Jumitti ihan totaalisesti. Sen jälkeen sit ihan yllättäin lähin 5km reippaalle lenkille ja tein taas uuden vauhtiennätyksen. Nyt se on 9min 25sek kilometillä ja se on minusta jo aika hyvin. Niin joo ja saavutin ekaa kertaa kuukausitavoitteen 200 000 askelta!


Viime yönä mä jopa nukuinkin! Nukahdin hetkeksi sohvalle teeveen ääreen ja heräsin kun mies tuli töistä. En jaksanu muuta ku pestä hampaat ja siirtyä sänkyyn maate.. Varmaan eka kerta kun syvää unta on enemmän kuin hereilläoloa!


Jännittää se huominen psykiatriaika. Kun on uus lääkäri niin ei tiedä, miten sitä pitäis asennoitua. Kerronko ihan kaiken kaverin kuolemasta lähtien, kerronko omat kuulumiset vai kerronko vaan sekariin viittaavat oireet. Jos valitsen ekan, laittaako se kaikki oireet ihan vaan surun piikkiin, vai onko sillä silmää ja ymmärrystä kakssuuntaselle kuinka. Meenkö sinne kertomaan et mulla on sekari vai kerronko vaan oireet ja annan sen kehittää mulle jonkin näkösen diagnoosin... Vittu ku ei tiä.

Mietin diagnoosejani muutenkin. Mullahan siellä on F50.4 Muuhun psyykkiseen häiriöön liittyvä ylensyöminen. Löysin netistä tämmösen pätkän: "Rasittavien tapahtumien, kuten menettämisen, onnettomuuden tai synnytyksen aiheuttama ylensyöminen. Ei sisällä lihavuutta." Tossahan on väärin about kaikki, etenkin lihavoitu osa! BED, eli ahmintahäiriö, olis mun mielestä mun kohdalla paljon lähempänä totuutta.

-En pysty lopettamaan
-Kohtauksittaista, lähes päivittäin, ties miten pitkään
-Syön salaa
-Syön ähkyyn asti
-Itseinho, syyllisyys, isensä halveksunta, 
-Ahdistus

Aika monta kohtaa osuu... Noo, ei se auta kun kertoa havaintonsa tohtorille ja tohtori sitten päättää miten edetä. Kai. 

Mä oon ollu tänään aika reipas. Kello on 13 ja oon käynyt kaupassa, laittanu ruuan, pessy ja ripustellu koneellisen pyykkiä sekä vihdoin ja viimein järjestelin vaatteeni komeroon. Enpä olekaan kauan vielä odottanut että komeron puuttuva seinä saatiin paikoilleen... Vielä pitäis ainakin tyhjätä auto ja kammata koira, ehkä pistää pyykkikone viä uudelleen pyörimään.. 

Hitto. Huomenna Seinäjoelle. Sielä on ihan liikaa shoppailumahdollisuuksia mun makuun just nyt. Motonetis on kyllä pakko käydä, koska moottoriöljy ja ajovalonpolttimo. Ostin viimeksi vääränlaisen vaikka kuinka yritin valikoida oikeaa.. Nyt ainakin tiedän, minkä näköinen sen pitää olla, kun mies sen vanhan eilen irrotti paikaltaan... Ja tiedän, mikä on varmasti väärä, kun viimeksi sellaisen ostin. 😅

Mä en haluis lopettaa kirjottamista, koska pelkään et alan nettishoppailla heti kun muu tekeminen loppuu. Paitsi että olihan mulla listalla muutakin. Nyt taas on hetki, jona ei jaksaisi... Mut kai pakko, heipat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti