keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Jippii!

Mähän oon kertonut kuinka mä inhoon kevättä. Sitä, että valon määrä lisääntyy, tai oikeammin siis pimeyden määrä vähentyy. Sen takia mä masennun joka kevät, kun talvella totutan itteni siihen et lenkkeilen vaan pimeessä ja sit se ei yhtäkkiä enää olekaan mahdollista ihmisten aikoihin ja yöllä mä tapaan nukkua.

No, nyt mä ajattelin, et on syytä tottua siihen valoisuuteen ja niinpä lähdin lenkille silleen, että alkulenkistä oli pimiää ja pikkuhiljaa päivä alkoi valjeta. Se oli kamalaa. Meinas iskee pakokauhu - minne mä meen piiloon? Takasi kotiin? Mutta sitten ajattelin rauhoittavia ajatuksia, kiristin tahtia ja keskityin musiikkiin. Kappas vaan, kohta huomasinkin että oli jo täysin kirkasta eikä mua enää ahdistanutkaan. Jos tämä kevät olisikin erilainen kun ne ainakin 10 edellistä, joina vajoan syvälle masennuksen suohon.

Lisäksi nyt on muutakin aihetta pitää bileet! Mä rikoin mun marraskuisen ennätyksen, joka oli 9,07km.


Unet jäi taas lyhyeksi, kun mies oli eilen ilta- ja tänään aamuvuorossa. Syvästä unesta en kohta enää edes puhu mitään, kun ei sitä tule. Turha vaiva. Oli aika jännä, nukahdin uudelleen sen jälkeen kun mies nousi, mutta sitten kun se lähti, niin en enää nukahtanutkaan, vaan pyörin hereillä kunnes sain kammettua itseni ylös. Kello tosin laskee sen uneksi, kun ei se tiedä onko mun silmät auki vai kiinni silloin kun makaan liikkumatta paikallani. 😅


Mä liityin eilen uuteen Face-ryhmään. Se on semmonen tsemppiryhmä naisille, jotka yrittää laihtua ja/tai muuttaa elintapojaan. Se oli aika tehokasta sinänsä, kun olin vasta laittanut liittymispyynnön ennen lenkille lähtöä, mutta jo silloin se tsemppas sen verran et sain ihan hyvän lenkin eilisellekin. Tämmösen:


Mä taisin jo keksiä, mille toi koira on allerginen. Aika nurinkurinen juttu kyllä, koska se on se Nutrolin kasviöljyseos iholle ja turkille. En mä nyt satavarma voi vielä olla, mutta 99,5%. Se öljy loppui viikonloppuna ja vaikka en oo eilen enkä tänään antanut lääkettä, niin ei se kyllä raavi. Tää on vähintäänkin noloa, koska kun se raapiminen alkoi niin mä lisäsin sen öljyn käyttöä, kun luulin sen tekevän iholle hyvää. Luulohan ei oo tiedon väärti....

Mä oon ihan pihalla. Eiks toi nyt sitten kuitenkaan olekaan sairas? Oonko mä syöttänyt sille kortisonia monta kuukautta turhaa? Ajoinko mä sen kaljuksi ja lopetin sen lupaavan näyttelyuran turhaa? Teinkö mä ison riidan kasvattajan kanssa turhaa? Mä pidän itteäni nyt melko tyhmänä, vaikka syyn voisin huoletta vieräyttää eläinlääkärin harteille. Hänhän se sai mut uskomaan että koira on sairas! Hänhän ne lääkkeet määräs ym... Prkl.

Mua ei huvita. Ei oo mitään sellaista tekemistä, jota mielelläni ryhtyisin tekemään. Sitäpaitsi mua paleltaa ihan simona, eli voin sanoa et mulla on kuumetta ja oon lakossa. Paitsi että meillä on kolme kuumemittaria, ei varmaan menis läpi ihan tost noi vaa. Ei kai se sit muuta ku hellanpesähän valakia ja lakata valittamasta. Ja mitata se kuume, varooksi. No joo, ton lähempänä normilämpöö se ei oikein vois enää olla...

Ei kai se auta muu kun alkaa touhaan jostain päästä jotain. Pyykin ja astioiden pesumasiinat ekana laittaa ja kattoa sitte mitä muuta.. Pai!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti