Se heti alkuun ilmoitti, että lukiessaan mun papereita oli miettinyt, että mahtaako tuolla kakssuuntasta ollakkaan, kun ei oo osastojaksoo eikä merkintöjä ees hypoista. Siinä keskustelun edetessä kuitenkin tuli aika selväksi että lujaahan mulla menee ja hypomaniasta me päädyttiin puhumaan ja se jäi lopulliseksi diagnoosiksi. Tietääkseni, perkeleen Omakanta ei päivity. Voxra pitäis nyt puolittaa, ei muita muutoksia ja se alkaa soitteleen mulle viikottain seuratakseen mun vointia.
Jäi kattomatta verikokeiden tulokset, toki olin jo itte kattonu kannasta et ei niissä vikaa ole, mutta olis se kiva kuulla lääkäriltä. Oon niin pettynyt, että en taaskaan saanut otettua puheeksi sitä syömisasiaa.. Ei vaan tullut sitä kuuluisaa sopivaa hetkeä.. Pitänee puhua siitä oman hoitsun kanssa eka ja sit viedä lääkärille vasta joskus. Tai jotain.
Mä sitten mietin tuota mania-asiaa, kun niin minä mieleni pahoitin. Ei mulla joo ole manioita ollut, mut siihen on syynsä! Mä ihan itte oon nostanu tasaavaa lääkettä jos vähänkin on liikaa virtaa kintaissa, että se ei menis maniaksi. Nyt, kun herrä tohtori sitä niin epäilee, niin mun tekis mieli jättää määrätyt lääkemuutokset tekemättä ja kattoa mihin tää johtaa. Katotaan hetken päästä kellä ei oo ollu maniaa... Tälläkin toki kiusaan vaan itteäni kun minä siitä kärsin, minä sinne osastolle voin joutua, minäminäminä, ei lääkäri, ei hoitsu, vaan minä.
Ja sitten ostoksille. Mä olin ovela, enkä menny yksin! Motonettiin menin veljen kanssa ja sanoin et en saa ostaa muuta kuin moottoriöljyä ja ajovalonpolttimon. Kuitenkin sain luvan ostaa häkävaroitin, kun sellainen nyt vaan on hyvästä. Biltemasta ostin jotain huipputarpeellista, eli reppuunlaitettavan juomajärjestelmän, josta lähtee letku, josta saa imeä suoraan repussa olevaa vettä. Veli tarvitsi sitä niin mä ajattein et kun halvalla lähti niin ostanpa itsellekkin, eihän sitä koskaan tiedä!
Sit mentiin äitille syömään ja muuta. Sivulauseesta kävi ilmi, että ne lauantain nimiäiset on sittenkin pukujuhlat.. Vaateostoksille siis. Äiti lähti mukaan ja onnistuin ostamaan vain jakun. Pyörittelin kyllä monia muitakin tavaroita, mut äiti kysyi aina "tarvitsetko sinä sitä" ja enhän mä nyt sinänsä kyllä... Olis vaan niin kiva ostaa jotain! Sitten vielä ostin 2 litraa energiajuomaa ja tankkasin auton täyteen. Kallista on tuo Seinäjoella käynti kyl...
Näin pitkälle päästiin ilman yhtäkään kuvaa! Unikuvaa ei tuu, koska niitä pitäis taas laittaa kolme. Nukuin siis kolme parin tunnin pätkää. Se on enemmän ku edellisyönä! Lenkkeilykuva mulla sen sijaan on ja oon siihen jopa ihan tyytyväinen. Varsin tarmokkaasti tuli tarvottua 😅 Lenkki ei taas tuntunut yhtään raskaammalta kuin normistikaan, vaikka sykkeet oli korkeammalla. Mietin, voisko se johtua siitä että edellisyönä nukuin sen 11% syvää unta. Kuulin, että kroppa palautuu rasituksesta syvän unen aikana...
Tänään olis ohjelmassa karvoja. Koirien kampaus ja ehkä pesu sekä omat ihokarvat. Mieli täpisteleekin jo jotain tekemään, joten ei ku menoks! Pai!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti