Mähän en ole mikään taiteilija, mutta äiti toi mulle tosi hyvät välineet ja tarvikkeet joten pakkohan sitäkin puolta oli herätellä.
Inspiraation otin biisistä, joka soi päässä.
Okei, palataan otsikkoon. Ei, se ei ole ihan pakko, jos ei oikeesti pysty. Mua on nyt yritetty saada tuonne yhteisiin tiloihin viettämään aikaa ihmisten kanssa niin läheisten kuin hoitajienkin taholta. Eilen kun tulin sieltä porua vääntäen pyytämään tarvittavaa ja juttuseuraa, kuulin viimein ne ihanat sanat: "Ei sun tarvii siellä olla, jos se on noin vaikeaa. Et ehkä vaan ole vielä valmis."
Mulla oli myös eilen paljon itsetuhoisia ajatuksia ja totesin, että lähes kaikessa olisi potentiaalia aseeksi, jolla itseään satuttaa. Kävin sanomassa hoitajalle ja hän tuli mun kanssa puhumaan. Jotain henkistä kasvua on tapahtunut, kun entinen minä olisi ensin satuttanut itseäni ja vasta sitten puhunut asiasta hoitajalle. Hyvä minä, jee! 🥳
Anopille sitten vastasin, että aika heikosti menee. Sieltä tuli vastaus, että älä murehdi ja koita nyt vaan hoitaa itsesi kuntoon. Tuntui niin hyvältä, kun viestistä välittyi välittäminen, eikä sellainen "OMG minijä on hullujen huoneella!" Tuli hyvä mieli.
Lääkärin tapasin. Kerroin viime aikaisia ajatuksiani, enkä kuulemma enää erota kaikkia harhoja tosijutuista. Vaihdettiin taas lennosta lääkettä, Serenase Reagilaan. Kotilomat Johannan osalta evätty. Voi olla ihan hyväkin juttu. Kotiin on ihana mennä, kun pää on kunnossa, mutta näiden olojen kanssa oon kyllä mieluummin täällä.
Kokemusasiantuntija kävi pyytämässä kirjastoon retkelle. Aika oli 1,5 h mutta tarvittaessa saa lähteä aiemminkin. Niin varmaan teenkin, mutta ylitän nyt itseni taas ja menen vaikka ei kiinnosta.
Päivän ylpeydenaiheet:
1. En ole satuttanut itseäni yllykkeistä huolimatta.
2. Lupasin lähteä kirjasto-retkelle.
Kahvi kutsuu!
❤️: JS
Niin monta tervettä kaveriani toteaa usein, että sitä pystyy kun on pakko... Niin monta kertaa olen saanut sanoa, että sellaista pakkoa ei olekaan, johon pystyy jos ei pysty. Ja viisain ihminen on sellainen, joka osaa pysähtyä jo aikaisemmin pitämään itsestään huolta. Nyt on sulla aika levon. Älä pakota itseäsi. Voit vähän tuuppia johonkin suuntaan kokeilemaan, josko voimat riittäisivät, mutta anna lupa perääntyä ihan vailla mitään syyllisyyttä tai epäonnistumisen tunnetta. Ei väkisin. <3
VastaaPoistaEi väkisin ❤️ Jos mä jotain oon täällä oppinut, niin sen, että mun normaali elämäntapa on mulle liian rankka. Ehkä se joskus oli sopivasti, mutta kun voimavarat ei oo vakio, niin ei pitäisi rasituksenkaan olla. 🤔
Poista