Pako

Sitä vois yhtäkkiä luulla, että melkein 20 vuotta erilaisia terapioita, ryhmiä, lääkäreitä ja hoitajia läpi käyneenä olis jo nähnyt aikalailla kaiken. En vain ollutkaan. Tää osastohomma on ihan täysin oma maailmansa, enkä olisi odottanut käyväni läpi näin paljon uusia tunteita.

Mä oon ollut täällä nyt viikon. Oon oppinut talon tavoille ja jotenkuten sopeutunut porukkaan. Tai siis, mulla on muutama potilas täällä, joiden kanssa uskallan puhua. Hoitajista toiset on mukavampia kuin toiset, tottakai, ja tänään mun illan vastuuhoitaja on hyviksien listalla. 🥰

Painottelen vielä, mitkä asiat ovat tarpeeksi raskaita, että voisi kertoa hoitajille ja pyytää apua. Tuntuu, että ne ajattelee pahaa, jos meen liian pienestä, mut sit jos jätän menemättä isommasta, niin taas tein väärin. Hankalaa. 🤔

Tänään osallistuin tunnesäätelyn ryhmään. Säätelin tunteita niin tehokkaasti, että ahdistun ja lähdin itku kurkussa kesken pois. Hoitaja sanoi, että tuon oli tarkoitus vähentää ahdistusta. Ehkä oon sit vain viallinen.. Oikeasti halusin pois siinä vaiheessa, kun sain vihjeen että ne kerää mun vastauksia ja käyttää niitä myöhemmin mua vastaan.

Kotona menee hyvin. Vähän liiankin hyvin. Pelkään että mieheni nyt tajuaa, miten kivaa elämä on ilman minua ja kun kotiudun, on siellä muuttoauto jo odottamassa. Joka päivä kertoo, miten rakastaa ja ikävöi, mutta miten kauan jaksaa tätä. Toivon, että jaksaa, mutta kuten aina, varaudun pahimpaan. 

Sitten minä. Tuskastuneen ahdistunut vailla kunnollista diagnoosia. He ei siis tällä hetkellä tiedä, hoitavatko nyt kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykoottista masennusta, vaiko toistuvaa masennusta psykoosioirein. Se, mikä tässä on outoa; mä syön kolmea masennuslääkettä ja kolmea antipsykoottia ja tuun osastolle kera masennus- ja psykoosioireiden. 

Lääkemuutoksia on jo alettu tekemään ja nyt odotellaan vastetta. Tällä hetkellä Aripiprazoli on jätetty kokonaan pois ja Temestaa menee 1 mg kolmesti päivässä. Tarvittaessa ahdistukseen lisää Temestaa 0,5 mg ja harhoihin saan 5 mg Olanzapiinia. Toisin sanoen oon täällä ihan vitun mömmöissä seilaten väliä valon ja synkkyyden rajamaiden keskellä. 

Mikä tahansa mua ikinä vaivaakaan, niin toivon, että se menee pian pois. Varsinkin nämä harhat hajottaa ihmistä aika huolella.