Ne iski ihan yhtäkkiä, ne harhat, kun kävelin alasti auki olleen läppärin ohi. Juoksin äkkiä piiloon pukemaan vaatetta päälle. Kun istuin koneen ääreen, tuntui, että kaikki mun kontaktit oli nähneet mut nakuna. Peitin läppärin kameran, suljin läpän ja ajattelin katsella telkkua, ehkä se tuntuisi turvallisemmalta.
Ei, ei se tuntunut. Kaikki hahmot ruudulla näki mut sohvalla ja menin ihan paniikkiin. Heitin peiton TV:n päälle. Itkin, kunnes tajusin, että radiojuontajakin pystyy kuulemaan mut ja kaiken mitä teen. Siispä peitin kaikki talon kamerat ja istuin ihan hiljaa nurkassa itkua tuhertaen, kunnes sain kirjoitettua bipo-ryhmään, että nyt pelottaa. Yritin saada omaan hoitotahoon yhteyttä - turhaan. Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen lääkäri soitti ja suositteli lähtemistä Seinäjoelle psykiatrian päivystykseen.
Päivystyksessä totutusti meni monta tuntia, mutta lopulta pääsin. Olin aika sekaisin vo:lla, enkä oikein pysynyt asiassa, muodostanut järkeviä lauseita tai osannut antaa kysymyksiin selkeitä vastauksia. Osasto kutsui.
Täällä mulla on niinsanotusti ollut "psykoosit tulilla". Kuulen olemattomia ja haistan hajuja, joita muut ei haista. Haisen myös itse epämiellyttävältä omasta mielestäni, kukaan muu ei muka huomaa. Mua katsellaan täällä huoneessani ja mun puheluita kuunnellaan. Siksi mieluummin kirjoitan. Puheluiden kuunteluun liittyy myös eräänlaisia salaliittoja, esim jos kerron jollekin et menee vähän paremmin, niin kohta hoitajat katsoo mua syyllistävästi nenän vartta pitkin, enkä saa apua, kun juurihan itse sanoin et hyvin menee.
Lääkitykseen on tehty muutoksia aika raa'alla kädellä. Temestaa menee 1 mg 3x säännöllisen ja puoli mg 3x tarvittaessa. Olanzapiini 5 mg 2x tarvittaessa. Aripiprazoli jätettiin pois ihan kokonaan.
Ahdistuslevel tässä hetkessä noin 5/10. Otin Olanzapiinin klo 10.45 ja sitä ennen luku oli 6/10, joten ei tällä kuuhun mennä. Jotain tälle tilanteelle on tehtävä ja mieluusti ÄKKIÄ! En kestä näitä oloja enää kauaa. Nytkin tekisi mieli satuttaa itseäni, mutta lupasin olla tekemättä mitään.
Hoitaja lupasi ulkoiluttaa mut tänään. En saa, enkä halua vielä liikkua yksin osaston ulkopuolella. Kivaa on päästä edes kerran päivässä haistelemaan ilmaa. Osallistun myös ahdistuksen hallinta -keskusteluryhmään iltapäivällä.
Nyt lähden ulos. Sii juu 🥰❤️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti