Mä oon ollu ihan hirveen ahdistunu viime aikoina. Viime keskiviikosta asti nyt ainakin, vaikka se päivä alkoiki fiiliksellä et kaikki on vihdoin suht hyvin. Mutta siihen ke iltapäivään mennessä mulla ehti oleenki sitä parempaa jaksoa jo melkein kolme kokonaista vuorokautta.
Ryhmässä me vietettiin vain laskiaista, grillimakkaran ja laskiaispullien kera. Ja mulla oli keskiviikkona eläkepäivä, mietin siinä koko ajan et tänään voi vihdoin keksiä jotain kivaa tai syödä jotain hyvää tai jotain. Sit pääsin kotiin ja olin alkaas maksamaan laskuja, kun huomasin et yli puolet mun eläkkeestä puuttuu. Katoin tilitietoja, niin pankki oli keksiny kiskasta multa yli 200e opintolainan lyhennystä ees ilmottamatta, saati kysymättä mitään. Ja vakuutuksia oli menny kans mut sen sentään tiesin etukäteen. No, pikkusen kiehahti ja soitin sinne pankkiin et mitäs vittua tää nyt on. Siellä sanottiin et pankilla on oikeus ottaa omansa pois. Mä kerroin niille, että mun laintuntemuksen mukaan kellään tässä maassa ei oo oikeutta ryöstää ketää, ja sitä toi rahan vieminen ilman lupaa on. Sit mä kysyin et millähän vitulla täti kuvittelee et mä elän tai maksan vuokraa tai jotain, niin se lupas tutkia jos se pystyis palauttaan sitä rahaa. Ja kyl se sit palauttiki jotain vajaan 140e.
Tässä jutussa jäi vaivaamaan lähinnä oma reaktio, kun ensin vihasena soitin sinne pankkiin, sitten tuli itku. Loputon sellainen. Mä en osaa enää saada kunnon itkupotkuraivaria, vaan se on sellasta tuijotan-tyhjyyteen-kyynelten-virratessa-ja- vaivun-synkkyyteen-touhua.. Really weird..
Siitä sitten Oskari jollain ihmeen konstilla sai mut ylös ja lähtemään sen kans Tampereelle moikkaan ihmisiä pitkästä aikaa. Sielä sain pari kertaa päivässä ihan outoja ahdistuskohtauksia. Eilen tultiin kotiin ja illalla se sitte repes oikeen kunnolla. Olin niin väsyny etten ottanu ketipinoria ollenkaa, ku oli niin huono olo muutenki. Mahas kiertäny monta päivää. Oskari meni nukkuun ja mua alkoi ahistaa niin perkeleesti kun jäin yksin olkkariin, et ruokin elukat ja menin itekki sänkyyn. En yllättäen saanukkaan nukuttua, katoin ehkä sata jaksoa simpsoneita ja kääntyilin ja vääntyilin ja koko ajan ahisti. En ees uskaltanu lähteä tupakalle, kun oli sellanen paniikinomanen ahistusmeininki. En tiä, kamalaa se ainaki oli. Vihdoin sit joskus kahen aikaan aattelin et mun on pakko ottaa se Ketipinori, jos se vaikka vähä rauhottais. Ja niinhän se rauhottiki, vaikka jonki aikaa ennen nukahtamista tuli sellanen, et olin just nukahtamas mut sit yhtäkkiä pomppasin pystyyn ja hädissäni kattelin ympärilleni. Mut nukahdin kuitenki ja heräsin vasta kolmen aikaan iltapäivällä :P Tänään ei oo ollu ihan niin hirveen kamala olo, mutten silti jaksanu lähteä mukaan, ku Oskari lähti porukoilleen kyläileen.
Tässä nyt taas päällimmäiset ajatukset tälle päivää, jatkoa joskus. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti