No en oo. Tai sit oon? Mistä mä tiän.
Sanoinki jo aiemmin kuluttaneeni viimeiset rippeet eläkkeestä kaljaan. Nyt jouduin kaivamaan kolikkopurkista 2€ hakeakseni lähikaupasta perunoita. No, perunat maksoi 66snt ja mun ensimmäinen ajatus oli että siitähän jäi vielä yhteen kaljaan. Joten sellainen hankittiin.
Toisaalta taas, mulla säilyy alkoholi kaapissa päiviä, viikkoja ja pystyn lopettamaan juomisen vaikka sitä oliskin vielä jäljellä. Maanantaina kun otin, mulle jäi yks kalja, 1/3 pulloa viiniä ja 0,7l valkoviiniglögi kaappiin. Ja ne on sielä vieläkin. Ei ongelmaa. Muistaisin kuulleeni myös krapularyyppyjen olevan oire, mut ei, sellasia ei tee mieli.
Mä oon tavallaan tosi huolissani juomisestani ja siitä, että ajattelen juomista niin usein. Oikeesti (niinhän ne kaikki sanoo) mä pystyisin kyl olemaan juomatta, mutta kun, ensinnäkään mulla ei oo parempaakaan tekemistä iltaisin ja toiseksikaan, tuntuu ettei sillä oo mitään väliä. Aikuinen ihminenhän mä kuitenki oon. Loistava argumentti vai mitä.
Tälläsiä mä täälä pohdin silloin kun herään ennen seittemää ilman mitään syytä ja mulla on ihan liikaa aikaa. Tai ehkäpä tätäkin on hyvä miettiä silloin tällöin. En mä tiä.
Nyt ruokaa, perunoita. Nam.
Paipai,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti