maanantai 25. joulukuuta 2017

Mä nukuin!

Hyvät unet oli. Meinas olla vähän rankka päivä eilen.. Sosiaalistuminen on rankkaa. Olin äitillä syömäs ja pukkia kattomas, siel oli äiti, sen mies, kaks mun veljistä ja pikkusisko. Mukavaa oli ja se kadonnut joulumielikin löytyi, mut rankkaa silti. Tänään sit sama uusiksi, kun meen iskälle ja sielä on kaikki sisarukset + isosiskon lapset. Haudoilla ja mummulaskin käydään tässä kohtapuoliin. Mulle taitaa itseasias tulla vähän kiire, kun oon vielä yökkäreis ja vajaan tunnin päästä on lähtö. Ja mä vaan istun koneella 😀

Mä sain muutaman paketinkin siltä pukilta, olin siis ollu sillee semikiltti. Äitin jokavuotinen "olitko tyytyväinen lahjoihin" jäi kysymättä tällä kertaa, mut olinhan minä. Olisin ollu ihan tyytyväinen jouluaaton viettotapaan ilmankin niitä, mut ne oli ihan hyvä bonus. Sain sellasen pipon, mis on sisäänrakennetut bluetooth-kuulokkeet, en kerinny viä testata sitä, mut se on varmaan aika loistava jos joskus saan itteni tästä vielä lenkkeilykuntoon. Sit tommonen kenkään kiinnitettävä huomiovalonauha, ihan mielenkiintonen ja nätin violetti. Parasta kuitenki, uus saunatakki! Vanha olikin jo ihan aikansa elänyt, reikäinen ja pinttynyt. Ja suklaata, tietysti. Koska mä tykkään myös kuvaamisesta, otin kuvan.


Eilen tapahtui jotain uskomatonta. Mä tossa muutama kuukausi sitten soitin poliisit kaverille, joka lähti kännis ajelemaan autolla. No, senhän nyt sit arvaa kuinka paljon se rakasti mua sen jälkeen. Not. Ja se syytti koko hommasta mua, mun syy et siltä lähti kortti. Se vihas mua, tai niin mä ainakin luulin. Eilen se laittoi viestiä et tarjoonko kaljan jos tulee käymään ja lupasin sitte. Kaikki oli ihan niinku ennen vanhaan, me juteltiin niinku normaalit ihmiset konsanaan! Ja se sanoi et ei se mua missään vaiheessa vihannut, oli vaan niin kiukkuunen. Se sanoi myös, et se oli ehkä jopa ihan hyvä, koska siitä oli tullut sille tapa ja näin se saatiin katki. Ja sanoi vielä et oma syyhän se oli. Piti melkein nipistää itteensä, et tapahtuuko tää nyt oikeesti!

Nyt mun pää on jo täynnä ajatuksia, mitä pitää muistaa ennen lähtöä. Ei mahdu muuta nyt mieleen, eli hankala jatkaa kirjoittamista, jollei sit rupee tähän keräämään listaa. Lahjat, hautakynttilät... 😂 No joo, jääköön listaus johonki muualle. Mun olis nyt varmaan oikeesti aika tehdä jotain järkevää, tai kirjoittaminenhan on järkevää, mut tässä tilanteessa se ei mitenkään edistä mun lähtemistä.. Joten siis, hei vaan hei. 😊

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti