Käytiin typyjen kans aika pitkä lenkki het aamutuimaan, tarkemmin sanottuna lähdettiin klo 5.39. Oli tosi mukavaa ja rauhallista, mä rakastan aikaisia aamuja! 💗 Siinä 6.30 aikaan alkoi tuulla taas vaihteeksi. Täälä tuulee aina, paitsi öisin on tyyntä. Siksikin aikaiset aamulenkit on ihania, kun aurinko alkaa lämmittää ja tuuli on poissa. Ihan miten vaan, tämmönen lenkkeilykuva tänään:
Mun älykkäässä kellossani on jotain vikaa. Se ei enää täysin mittaa pulssia oikein. Eilen poljin kuntopyörällä hiki hatussa ja kellon mukaan pulssi oli jotain 60-80, mikä ei tosiaan pitänyt paikkaansa. Nykyään melkein joka reenikerralla syke katoaa jossain vaiheessa ja joskus se tulee takaisin, joskus ei. Normaalisti sanoisin et paska kello, osta uus, mutta kun tämä toimi ennen.. Onhan mulla toki takuukuitti tuola ja vielä voimassakin, joten tietänee taas reissua kaupunkiin.
Unikuvakin on ihan hämärä sinänsä, kun en muista olleeni yli tunnin hereillä keskellä yötä. Kellon sekoiluja varmaan, tai sit oon kävellyt unissani, mikä sekään ei olis varsinaisesti ihme. Screenshottejakaa en näköjään osaa ottaa, mutta alkuyön unien syvän unen määrä oli jopa 6 %! Eli nukuin ajallisesti syvää unta 5 min enemmän, kuin silloin maanantaina 14 h unien aikana. Se tekee kokonaiset 17 min. No mutta, katsotaanpas kuvat:
Soitin sit eilen sille hoitsulle. Sain tapaamisen siirrettyä päivälle, jona mulle tulee rahaa. On mukavampi lähteä kaupunkiin kun on rahaa ja mä ihan oikeasti tarvitsen sieltä asioita. Uimapuku ja ehkä uimalasit pitäis ostaa, uudet lenkkarit olis kova, langattomat nappikuulokkeet... No joo, mä vähän eksyin ja tilasin just kuulokkeet. Mutta sitten koirille ruokaa, trimmikoneeseen uus terä... Paljon on asioita, joita ei saa täältä, eikä edes tosta naapurikaupungista. On siis lähdettävä merta edemmäs kalaan!
Mulla oli eilen laiska päivä. Sen ansiosta kalorivaje jäi ihan olemattomiin, kun söin kuitenkin normaalisti. Mun laiska päivä ilmeisesti tarkoittaa sitä, että liikun alle kaks tuntia hikiliikuntaa, teen kotitöitä, rakentelen terassia.. Eli oikeestaan päivä ei ollut kovin laiska, musta vaan tuntui siltä, kun urheilin vähemmän kuin normisti. Tää reippauden ja laiskuuden tasapaino on aika häilyvä mun mielessä...
Nyt vasta katsoin kuvaa tarkemmin. Mähän liikuin just sen saman ku prkl joka päivä! Miksi siis eilisestä jäi olo, että en olis tehnyt mitään? Kas, siinäpä vasta kysymys.
Mä aloitin lopettamisen. Mä en haluu enää juoda, koska kaikki, minkä eteen mä teen töitä viikolla, menee vituiksi sen perinteisen perjantaipullon vuoksi. Not worth it. Siis, kaikki. Unirytmi nyt ihan ensimmäisenä. Toisena syömisasiat, ateriarytmi kärsii ja lautasen sisältö evvk, koko syöminen/syömättä jättäminen on "ihan sama". Rahaa palaa. Lääkkeet jää ottamatta ja pääkoppa tykkää pahaa. Liikuntaa ei tuu harrastettua, koska se on rapulassa vähintäänki hengenvaarallista, eikä kyllä oikein mitään muutakaan saa aikaiseksi kun ei jaksa/ei kinosta. Ja kaikki tää sen takia, et yhden puoli vuorokautta viikossa saa olla tavallaan joku muu ja väliaikaisesti unohtaa kaiken.
Mä oon kamala ihminen. Niin ittelleni, kuin muillekkin. Paskaminä. Jos jokin asia mättää ja on paha mieli, niin siitähän pitää puhua. No mähän puhun, mut puhun vaan kaikille muille paitsi sille, jota asia koskee. Sit kun kohde kysyy, mikä on, niin vastaan "ei mikään" ja jatkan asian vatvomista päässäni. Esim nyt pelottaa et mies juo viikonloppuna, mutta enhän mä siitä voi sille puhua. En tiedä miksi en. Tuntuu pahalta ja ahdistaa. 😢
Tää koko viikko on ollut tämmönen. Kaikki nautinto, mitä elämisestä koin vielä viime viikolla, on poissa. Se on harmillista, koska mulla meni niin tosi hyvin! Paitsi että, kyllähän sen pitäis bipon tietää, että mikä menee ylös, tulee myös alas. Ennemmin tai myöhemmin, tällä kertaa se oli ennemmin. Prkl.
No, ainakin tällä viikolla on tullut tekstiä 😁 Oikeesti, monena päivänä olis tehnyt mieli kirjottaa vielä toinen teksti iltapäivällä, kun asiaa olis niin paljon ihmisellä joka ei osaa puhua. Kirjottaminen on helpompaa. Nyt kuitenkin on taas aika lopetella. Jatkamme!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti