perjantai 8. toukokuuta 2020

Pienestä kii

Mä olin eilen aamulla niin onnellinen, kts. eilinen teksti. Mä hyväksyin itteni ja totesin, et kelpaan miehellenikin, vaikka läski olenkin. No, se ei ollut kovin pitkäikäinen riemu se... Törmättiin kaupassa miehen exään ja sen poikaan. Se ex haukkui mut joskus tän suhteen alkuaikoina järkyttäväksi läskiperseeksi, siis teki äärimmäisen selväksi et mun perse on paksu. Senhän mä tiesin sanomattakin, mut ei se silti hyvältä tuntunut. No, eilen, mies meni tän poikalapsen jutuille ja samalla vaihtoi pari sanaa äidinkin kanssa. Mulle iski ihan mieletön riittämättömyyden tunne, teki mieli vaan kiukutella tän läskin perseeni kans. Mökötin, mutta en mä osaa. Oli siis pakko yrittää vaan unohtaa tai ainakin esittää ettei asia juuri vaivaa. Joo, eipä.

Sitten tultiin kotiin ja posti toi Lowellilta kirjeen. Mä aattelin et mikäs perkeleen lasku nyt on menny perintään, mutta se olikin paljon pahempaa: Ne oli tutkinu mun verotietoja ja saaneet tietoonsa iskän henkivakuutuskorvauksen. Nyt ne vaatii tän kuun aikana lähettämään niille kopiot perukirjasta, perinnönjakokirjasta, testamentista, perintöveropäätöksestä jne. No, kahta keskimmäistä ei ole olemassakaan ja ensimmäisestä sekä viimeisestä käy ilmi et oon pimittänyt rahoja velkojilta ja hyvästi velkajärjestely. Mun ainut vaihtoehto olisi maksaa tälle velkojalle osansa korvausrahoista ja toivoa, että muut velkojat ei huomaa mitään, mutta. Siinä on se mutta, että mulla ei oo, enkä mä mistään saa, sellaisia rahoja...

Eli toisin sanoen onnellisen aamun jälkeen kaikki meni päin helvettiä. Ittehän mä oon kaiken mokannu. Mun syy et mulla on paksu perse (vai onko?) ja mun syy, että rahat vaan katos mystisesti. Mä oikeesti en meinannut illalla saada nukahdettua kun mietin, mietin ja mietin. Mulla ei oo muuta omaisuutta kuin koirat ja auto. Koirat on tärkeempiä kuin velkajärjestely ja auto ei oo juuri minkään arvoinen kun vaihdelaatikko on hajoamassa... Eli mä en voi myydä mitään. Mä en saa mistään lainaa, kun ei mulla oo niitä vitun luottotietoja. Tää on nyt semmoinen tilanne, toistan, hyvästi vj! Ja mulla on sitä velkaa niin paljon, että en tän elämän aikana kerkiä millään maksusuunnitelmalla maksaa niitä jos/kun ne nyt siirtyy takaisin ulosottoon..

Mun pääs ny ei oikeesti pyöri enää muuta, ku tää akka ja loputon suo tän velkajärjestelyasian vatvomisen kanssa. Mä olin niin onnekas kun pääsin velkajärjestelyyn ja sit mä kusen kaiken. Kokeileppa itte sairastaa kakssuuntasta ja toimia järkevästi kun sun tilille ilmaantuu viisnumeroinen summa massia! Lähti vähän lapasesta...

Vaikuttais siltä, että vedän perseet olalle tänään. Ei se mitään auta, mutta ei auta nyt kyllä mikään muukaan. Paska mikä paska. Ei jaksa... Ei kinosta... En halua... Meen nyt. Heip!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti