Eilinen oli kyllä koettelemus. Ensi mä melkein kuolin tylsyyteen niinkun nyt normaalisti joka päivä teen, sit toi hoitolapsi tuli ja oltiin lähdössä mun äitin luo että tuo tyttönen sais leikkiä mun pikkusiskon kans. No ei siinä, 15 astetta pakkasta, auto pariksi tunniksi lämmitykseen ja hyvä homma, lähdetään. No ei vittu varmaan lähdetä, kun sain koiran ja lapsen takapenkille niin ovi ei menny kii, se oli jääs. Mä räpelsin ja räpläsin mut ei, se ei menny kii. Kylymäki siinä meinas tulla.
Äiti pyysi viemään mennessään kahvia ja röökiä, niin ajattelin et jättää auton käyntiin lämpiämään, käydä naapuris eli Lidlis sillä aikaa ja sit kun tullaan takasi niin ovi menee kivasti kiinni. Lidlis ei myyty Juhlamokkaa pannujauhatuksena, joten jouduin ostamaan Kultakatriinaa. Lidlis ei myyty L&M punasia maxiaskeja, jouduin ostaan normin. Palataan kaupasta ja kokeillaan, se nyt vittu ei mee kiinni.
Täs kohtaa vitutuskäyrät pomppi jo sillä akselilla, että olis tehny mieli huutaa kurkku suorana, vetää itkupotkuraivari mahallaan maassa ja ennen kaikkea, ryöstää se juuri ostamani röökiaski. Kokeilin sit kuitenki viä fööniä ja hetken päästä ovi oli kii. Vihdoin päästiin lähteen. Perillä koira ripuloi perskarvansa. Mä sanoin kaverille illalla, et tästä puuttuu enää vaan se, et et koira ripuloi yöllä koko kämpän täyteen ja sit toi lapsi näkee painajaisia ja tulee herättään kolmelta ja si mä en saa enää uudelleen nukuttua.
Sen verran mulla on ennustajanlahjoja, että vaikka kämppä ei ollutkaan täynnä ripulia ja vaikka lapsi ei nähnytkään painajaisia, niin mä heräsin silti kolmelta enkä saanu enää nukuttua. Kolmen tunnin unilla on helppo hymyillä. Valvominen on tylsää. Se on vielä tylsempää, jos asunnossa joku muu nukkuu. Kaikkein tylsintä se kuitenkin on, jos ei käy röökillä tunnin välein, itseasiassa ei käy röökillä ollenkaan.
Olin sängyssä 22-08, nukuin 00-03. Normaalisti mulla olis menny tuohon 9 röökiä, kesto käärimisineen 5min/kpl, eli mä pyörin sängyssä viime yönä 45min kauemmin kuin mitä ennen olis ollut. 45 min on pitkä aika olla tekemättä mitään, varsinkin jos on niin väsynyt, ettei jaksa edes keskittyä Netflixiin.
Ihmiset ei ymmärrä unettomuutta. Ihmiset ei ymmärrä sitä, et mä en nuku ilman lääkkeitä. Ihmiset ei ymmärrä, et mä en voi ottaa päivänokosia, koska en nuku ilman lääkkeitä ja jos nukun päivällä niin se on taas seuraavasta yöstä pois. Jos mä meen sanomaan jotain huonosti nukutusta yöstä niin ekana kehotetaan päikkäreille. Sit tulee hyviä neuvoja tyyliin pimennä huone, rasita ittees, syö kevyesti, juo lämmintä...... Jos joku noista auttais niin ei riemulla rajaa, mut luuleeko ihmiset tosiaan, et joku vuosikaudet unettomuudesta kärsinyt ei ois kokeillu kaikkia mahdollisia poppakonsteja jo useaan otteeseen.
Tänään mun aivoja vihloo. Kaikki äänet ärsyttää ja tekis mieli vaan lukittautua pyöreeseen huoneeseen jossa pehmustetut seinät. Tai jotain. Sain mä nyt kuitenki aamupalan laitettua lapsoselle ja kohta pitäis kai tehdä jotain kun lastenohjelmat loppuu. Voi rööki, kuinka sinua nyt juuri kaipaankaan. Nyyh. Kai sitä vois erän Afrikan Tähtee pelata. Pai
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti