Tuntuu ku ei olis nukkunu ollenkaa. Syvää unta tuli ennätysmäärä, 21% ja hereillä vaan 11%, mut ei lainkaan levännyt olo. Aamulla nouseminen taas ihan simohankalaa. Mulle iski taas yöllä mässy ja söin läjän kaikkee. Nyt vituttaa.
Eilen mä olinki reipas! Tiskikoneen tyhjäys, täyttö ja uudelleen tyhjäys. Roskien kerääminen ja ulos vieminen. Koneellinen pyykkiä. Imurointi. Se olikin jännä homma. Toi mun uus kallis imuri imi vähän huonosti ja mietiin et putsaan suodattimet imuroinnin jälkeen. No, koko laitos sammui kesken kaiken ja rupesin tutkimaan asiaa.
Jos suodatin näyttää tolta ku vasemmalla ja putkesta löytyy oikean kuvan aarre, niin onpa tosiaan jännä ettei imutehoo löydy. Ehkä siitä vois vähä paremmanki huolen pitää, kun sellaiseen malttoi investoida, niin olishan se toimivana kivempi.
Illalla innostuin vielä leipaasemaan piirakan. En millään osannu päättää, mustikka vai herukka, niin aikani pähkäiltyäni päädyin kompromissiin. Oli muuten hyvää molemmilta puolilta!
Sinne tais iskee sadekausi ja se on mun mielestä oikein mukavata. Pitää vaan osata pukeutua oikein! Ainut huono puoli on se paskan määrä, jonka märät koirat kantaa tullessaan tupahan. Ei, huonoja puolia on kaks: Kun toi turkki, varsinki pentuturkki, kostuu, se alkaa takkuuntua sellaseksi huopapalloksi ja sen selvittely on... Musta ihan mukavaa, turkkiterapiaa, koirat vaan ei pahemmin tykkää ja sit mulla menee hermot siihen kiemurteluun... Mahtaakohan olla vähä hiljaasta pentureeneis illalla jos ei toi säätila tosta muutu... Me ainakin mennään, sää kuin sää!
Mun paketti tulee tänään jos ei Posti ny ryssi jotain 😍 Samalla pitää käydä sielä apteekissa. Olanzapiinit otin viimeset eilen ehtoolla, samoin Opamoxit. Sit mun pitäis vähän täydentää ensiapupakkia, kun kaikki sidetarpeet vanhan kirjoituspöydän laatikossa oli ihan pölyn peitossa, niin suurin osa lensi mäkehen niitä läpi käydessä.
Tulis nyt jo ne helkkarin aikataulut sinne Paraisten näyttelyyn! Mitään ei voi suunnitella loppuun asti ennen ku ne tulee. Ja koska hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, niin mä tosiaan haluun. Mua jännittää niin kovin eka näyttely ilman sitä noiden kasvattajaa, sen kans kaikki on niin helppoo ja asiat sujuu. Sen verran ne on infonnu, et sielä on 1001 koiraa.
Mun yks opiskelukaveri pyysi meitä kyläilemään sen luo Raaheen. Olisin kyllä lujaa menos jos vaan olis massia! Matkaa on kuitenki sen melkein 350km niin sitä ei aiva parinkympin bensoilla ajella. Tutkin et olisko sielä päin täs syksyllä vielä jotain näyttelyä johon vois ilmota, mut ainut on pentunäyttely Oulussa ens kuun puolivälissä ja näin myöhään ilmoittautumismaksu on semmonen hillitty 45€. Ihan on nyt pikkusen liikaa pentunäyttelystä... Mut se olis niin kiva käydä näyttelys jossain huspoiskaukana! Onhan siel sit ens keväänä jotain, mut jaksanko odottaa kevääseen saakka nähdä sitä kaveria, nyt kun se sai mut innostumaan. Voinhan mä käydä siä ihan muuten vaan tässä syksyllä ja sit keväällä sen näyttelyn alla.
Mun pitäis viä vähä kattella noita vakuutuspapereita. Taidan ottaa sen tän päivän hommaksi, itseasiassa voisinkin alottaa vaikka heti.. Jatketaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti