Sekavuus

Huoh. Nyt on pää niin täynnä ajatuksia, että ne on vaan yks sekava klimppi. Aloitetaan nyt vaikka siitä, et mä nukuin! Ilman tarvittavia! Ja heräsin pirteempänä kuin aikoihin. Lenkin oli tarkotus olla pidempi, mutta en mä jaksanukkaa, piti vähä oikaasta tuos lopuus. Mä oon miettiny et oliskahan sillä vaikutusta jos jois sen rahkajuomansa jo ennen lenkkiä, jaksaiskohan paremmin. Sehän tietty selviää vain kokeilemalla, mut lenkkeily täydellä massulla ei kyllä kuulosta kovin houkuttelevalta.

Mä päätin eilen, että lakkaan korvaamasta kaloreita karkilla. Tähän asti oon siis tehnyt niin, että syön mitä syön päivän aikana ja sit illalla karkkia sen verran et pääsee sinne 1600 kaloriin. No, eilen kun jätin karkit pois, sain syötyä koko päivän aikana 1153kcal, vaikka söin jätskiannoksen iltapalan jälkeen. Se on aika vähän tuo lukema. Kumpikohan on nyt sit pienempi paha, korvata karkilla vai se et jää noin vähiin.. Joka iltaisesta karkin mussuttuksesta oli ihmeellisen helppo luopua.

Hassua tässä on se, että mielestäni söin eilen aika hyvin. Aamupalaksi yllättäen 250g rahkaa, lounaan unohdin, kaks pienehköä perunaa päivällisellä + kastike ja salaatti. Iltapalaksi vedin kaks karjalanpiirakkaa juustolla ja jätskiä marjoilla. Nois piirakois on muuten yllättävän paljon kaloreita! Ja silti jäi noin paljon vajausta, eiks oo aika vitun hassua. 😁

Kävinpä aamulla puntarissa. Oon viikossa onnistunut tiputtamaan ihan kokonaiset 100 grammaa! Se on vaikee juttu se. Kaikki sanoo, et en laihdu, koska en syö tarpeeksi. Mun kieroutunut mieli vaan huutaa et hei ihminen, lopeta se syöminen! Jostain syystä mua ei kuitenkaa edes vituta. Saattaapi johtua siitä, että olen juuri päässyt lievästä ylipainosta karvan verran normaalipainon puolelle! 

Mulle tuli niiiiin hyvä mieli eilen, kun joku anonyymisti oli kommentoinut yhtä mun tekstiä. Se oli niin kannustava kommentti, että päätin jatkaa tolla 1600-linjalla vielä toisenkin viikon, vaikka eilen, ennen kommenttien lukemista, olin jo tosissani lopettamassa syömistä. Sekin tuntuu hyvältä et joku lukee näitä mun koottuja selityksiä. 😊 Vaikka joutuisin ettimään tietoa netistä koko päivän, aion selvittää et paljonko se mun koomakulutus oikein on ja paljonko mun pitäis oikeesti syödä. Päivän suunnitelma.

Odotan puhelua neuvolasta terveydenhoitajalta tähän laihdutusasiaan liittyen, et mikä on kun en laihdu, oon jatkuvasti väsynyt ja pahantuulinen, kunto on huonontunut ja verikokeissa ei ole mitään vikaa. Jokin jossain mättää ja musta olis kiva tietää mikä. Ja lupaan et itken jos vastaus on: Syö! Syö! Syö!

Mä kulutin koko eilispäivän miettien mun suhdetta ruokaan. Kirjoitin lääkäriä varten paperille ylös ajatuksiani safkasta ja onhan toi nyt melko sairasta tekstiä. Luin pitkät pätkät syömishäiriöistä ja voin kertoo et nyt oikeesti pelottaa. Tein jonkun psykoterapiaklinikan syömishäiriötestin. Pisteytys meni niin, että jo saadessaan 2 pistettä on syytä olla huolissaan. Mä "sain" 3. Mun entinen paras ystävä sairastui syömishäiriöön joskus vuonna kivi ja seurasin sitä vierestä vuosikaudet. Eilen mä tajusin, et mä kuulostan vaarallisen paljon samalta kun se, toi mun tekstiki vois ihan hyvin olla sen kynästä. 

En mä nyt toistaiseksi oo ittelleni anorexiaa diagnosoimassa, mutta mulla on vaarallisen paljon sen oireita. Ehkä se lääkärin jo diagnosoima epätyypillinen versio on aika lähellä totuutta. En mä tiedä miten tän epäilyksen kans pitäis edetä. Kukaan lääkäri (tai kukaan muukaan) ei ota mun huolta tosissaan, koska mä en oo laihtunu. Aina pitää ensi saada aikaseksi jotain vahinkoa ennen ku uskotaan et on hätä... 

Sielä tekstissä luki et jos syö pitkään huonosti, voi tulla kalkin puutos ja sit lähtee tukka ja kynnet ja hampaat ja kaupan päälle saa vielä osteoporoosin. Pikavauhdilla apteekkiin ostaan kalkkitabuja!

Oho, tulipas taas tekstiä 😅 Nii, mä kulutin koko eilisen miettimiseen niin siitä on paljon kirjoitettavaa. Tänään netin penkomisen lisäksi aion imuroida ja Fian pentutreenit on ehtoolla. Mennään opettelemaan käytöstapoja! Nyt vois vaikkapa käydä röökillä ja maksaa firman laskut. Alku se on seki. Heipat!