keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Hienoa

Taas meni valvomiseksi. Otin illalla Opamoxin ja 2 Stilnoctia ja heräsin kahdelta. Otin viä yhen Stilnoctin ja sain kuuden jälkeen uudelleen unta. Ja sit yhden firman asiakaspalvelusta soitettiin ysiltä, kun olin eilen jättänyt soittopyynnön. Saipahan siinä taas yhden asian selväksi heti silmät aukaistuaan 😀 Yritin soittaa polille ja jättää lääkärille soittopyynnön, koska oon aika kyllästyny valvomiseen, niin eiköhän niillä oo tänään joku henkilöstön koulutuspäivä ja koko pulju kiinni. Just niin mun säkä.

Olin mä kyl yöllä aika sekasinkin. Mä näin jotain unta ja kun kuulin veljen olevan kävelemässä makkarin ohi, kysyin siltä et onko iskä tai (avovaimon nimi) laittanu mitää viestiä. En muista kyl yhtää mitä unessa tapahtui, mut olin kuulemma sanonu et näin pahaa unta.

Sit mä järjestelin iskän paperit kansioon ja soittelin taas muutaman puhelun. Laitoin ruokaa, kaikki veljet oli syömässä. Käytiin kukkakaupas tilaamas kukkalaitteet. Kirkkoherranvirastos. Pappi vaikutti tosi mukavalta tyypiltä. Mahdollisimman vähän virsiä valittiin 😁

Me käytiin metsäretkellä. Keskellä keskustaa. Me metsästettiin iskän testamenttia, mut käytiin kahes pankis eikä se ollu niistä kummassakaan. Sit me käytiin vakuutusyhtiöllä selvittelemäs juttuja, juuri mitään ei selvinnyt, mutta nainen jostain soittaa mulle huomenna ja toivottavasti vähän saa selvyyttä tähän hommaan.

Lopuksi vielä apteekki, kauppa ja ruuanlaitto pitkästä aikaa. Alkaiskohan nyt jo oleen päivä täys? Jokatapaukses mä oon ihan superylpee meistä kun tää päivä meni niin sopuisasti 💗 Huhhuh. Haukotuttaa. Hyvää yötä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti